Kerran || Dylan nautti

Kymmenen ratapölkkyä ylikäytävästä

(Julkaistu WordPress-blogissa 8.8.2008)

Kymmenen ratapölkkyä ylikäytävästä Haminaan päin oli talvella ollut kuollut koira. Se oli yöllä jäänyt junan alle. Koira ei ensin näyttänyt kovin pahalta, mutta lähempänä näki kuinka sen silmät tuijottivat mitään näkemättä ja tuuhea häntä oli velttona ja kuinka kauniiseen turkkiin repeytynyt haava ammotti riekaleina kyljessä. Ratavartija korjasi koiran iltaan mennessä pois.

Kuumina kesäpäivinä kun kuljimme sahan tietä siitä ohi joelle uimaan ja pietaryrtit tuoksuivat ja ratapölkyt tuoksuivat, koira tuli aina mieleen ja toi mieleen senkin mikä oli tapahtunut toisessa kaupungissa toisen luokan keväällä, sen minkä olin koulutiellä joutunut näkemään vaikka isä yritti minua kiirehtiä, sen minkä takia se yksi tyttö lähti heti koulusta takaisin kotiin, sen minkä takia aikuiset illalla vihaisina toistelivat jonkun kuorma-autokuskin nimeä, sen minkä takia Maan korvessa alkoi vähitellen tuntua niin todelta ja niin valheelta.

kuolema | lapsuus | muistot

21.5.16 | Tommi Salonen

Muuta naputeltua

Venäjä on lähelläKuin kuiskaus 60-luvultaAsemakahvilan myyjä sanoi