< Elokuvapettymys || Verkossa >

Lähtevien laivojen satama

(Julkaistu ensin Songs & Places -sivuilla 26.10.2015)

On lauluja joihin kiintyy heti ensimmäisen kerran ne kuultuaan ja jotka jäävät sen jälkeen mieleen olemaan koko loppuelämäksi. Sellaisia lauluja ovat Leonard Cohenin Suzanne, Richard Harrisin tulkinta Jimmy Webbin MacArthur Park -ihmeestä, Arlo Guthrien ikihieno versio Steve Goodmanin The City of New Orleans -junalaulusta ja vielä yhtenä esimerkkinä song and dance man Dylanin All Along the Watchtower. Ja sellainen laulu on 1970-luvulla toimineen hyvinkääläisen Bardit-yhtyeen Lähtevien laivojen satama, yksi suomalaisen laulelmamusiikin hienoimpia.

Lähtevien laivojen satama on Oiva Paloheimon runo. Ilmo Häkkinen sävelsi ja sovitti runon Bardeille, ja yhtye levytti sen vuonna 1975 Hovirunoilija-nimiselle LP:lle. Tulos oli suurenmoinen. Paloheimon koskettava runo, Häkkisen kaunis sävellys, kontrabasson soolo, laulusolistin ääni ja kiinteän tunteikas laulutapa, se miten hän laulaa tai ääntää yksittäiset sanat ja jopa hänen ärränsä – kuuntele säe ja jota mä rakastin – synnyttivät yhden niistä lauluista, jotka jäävät kanssakulkijoiksi loppuelämän ajaksi. Ja kuinka voisikaan unohtaa laulun loppusäkeet:

kun lyhtyni himmeinä palaa
ja mereltä tulevat
vain lokit ja tuulen leyhkät
ja laineet sieluttomat

En ole koskaan omistanut Hovirunoilija-levyä, en Lähtevien laivojen satamaa. Kohta omistan. Levy on nyt saatavissa osana Bardien hiljattain julkaistua tupla-CD:tä. Tästä linkistä voit kuunnella Lähtevien laivojen sataman, ja harrysound.fi-sivustolta löytyy myös tilauslomake.

Bardit | levyt | musiikki | Oiva Paloheimo

29.9.17 | Tommi Salonen

Muuta naputeltua

Cohen kiertueellaAsuin silloin korkealla

Ruksaa "Kommentoin mieluummin vieraana" -vaihtoehto, jos et halua kirjautua mihinkään. Ruksattava ruutu tulee näkyviin vasta klikattuasi Nimi-kenttää. Sähköpostiosoite vaaditaan muttei tule sivulle näkyviin. Paina lopuksi nuolinappia.