alkuun

Anton Tšehov · kertomuksia

Kertomuksen otsikkoa seuraavalla rivillä vaihtelevasti nämä tiedot: alkuteoksen nimi translitteroituna, alkuteoksen nimi kyrillisin kirjaimin, alkuteoksen julkaisuvuosi, alkuteoksen julkaisufoorumi.

AEGHIJKLMNOPRSTUVYÖ

Väliotsikoita klikkaamalla pääset takaisin tänne.

A

Agafja

Agafja | Агафья | 1886 | Novoje vremja

Oleskellessani aikoinaan S:n kihlakunnassa jouduin usein vierailemaan Dubovskin kasvitarhoilla tarhavahti Savva Stukatšin luona, jota sanottiin lyhyesti vain Savkaksi. Nämä kasvitarhat olivat mielipaikkojani »varsinaisen» kalastuskauteni alkaessa, jolloin lähdin kotoa voimatta ilmoittaa ennakolta päivää ja kellonmäärää, milloin palaisin, ja jolloin otin mukaani kaikki välttämättömät välineet ja myös riittävästi evästä.

Ainoa keino

Jedinstvennoje sredstvo | Единственное средство | 1883 | Oskolki

...

Aivan epätoivoiseksi

Stena | Стена | 1885 | Oskolki

”Siellä oli eräs Maslow, teidän ylhäisyytenne, hän tulee ainakin kahdesti päivässä tänne ja kysyy teitä”, sanoi kamaripalvelija Ivan, ajellen herransa Bukinin partaa. ”Tänäänkin oli hän jo täällä ja kertoi, että hän haluaisi tilanhoitajan paikkaa. Kello 1 ajoissa aikoi hän tulla uudestaan. Kumma elävä, se mies!”

Akat

[Sama kertomus kuin Vaimoväkeä]

Albionin tytär

Dotš albiona | Дочь Альбиона | 1883 | Oskolki

Tilanomistaja Grjabovin talon edustalle vierivät hienot vaunut, joissa oli kautsukkiset lokasuojukset, samettiset istuimet ja kuskipukilla lihava ajuri. Vaunuista hypähti kihlakunnan aatelisseuran puheenjohtaja Fedor Andrejitš Otsov.

Albumi

Albom | Альбом | 1884 | Oskolki

Nimineuvos Kraterov, hoikka ja pitkä kuin Amiraliteetin torninpiikki, astui etualalle ja alkoi puhua Žmyhoville:

— Teidän ylhäisyytenne! Liikuttuneina koko sydämestämme teidän monivuotisesta päällikkyydestänne ja isällisestä huolenpidostanne ...

— Yli kymmenen vuotta kestäneestä, kuiskasi Zakusin sivulta.

Aliupseeri Prishibejev

Unter Prišibejev | Унтер Пришибеев | 1885 | Peterburgskaja gazeta

— Aliupseeri Prishibejev! Teitä syytetään siitä, että tämän syyskuun kolmantena päivänä loukkasitte sanoin ja teoin kylän poliisia Zhiginia, kunnanesimies Aljapovia, apupoliisi Jefimovia,

Anjuta

Anjuta | Анюта | 1886 | Oskolki

”Lissabon” nimisten kalustettujen vuokrahuoneiden kaikkein huokeimmassa numerossa kulki nurkasta nurkkaan lääketieteellisen yliopiston kolmannen kurssin ylioppilas, Stepan Klotshkov, ja ahkerasti pänttäsi päähänsä lääketiedettään. Väsymättömästä, jännittyneestä mumisemisesta hänen suunsa oli kuivunut ja otsalle kohonnut hiki.

Anna kaulassa

Anna na šee | Анна на шее | 1895 | Russkije vedomosti

Vihkimisen jälkeen ei tarjottu edes kevyttä ateriaa; nuoret joivat kumpikin yhden ainoan maljan, vaihtoivat vaatteita ja ajoivat rautatieasemalle. Iloisen hääjuhlan ja illallisen, musiikin ja tanssin asemesta oli edessä pyhiinvaellusmatka kahdensadan virstan päähän.

Apteekkarin rouva

[Sama kertomus kuin Apteekkarin vaimo]

Apteekkarin vaimo

Aptekarša | Аптекарша | 1886 | Oskolki

B:n pikkukaupunki, jossa on vain pari kolme polveilevaa katua, nukkuu sikeästi. Vallitsee hiiskumaton hiljaisuus. Kuuluu ainoastaan, miten jossakin kaukana, ehkäpä kaupungin takana, haukkuu koira veltosti käheällä äänellä. Aamu alkaa kohta sarastaa.

Apteekkarinrouva

[Sama kertomus kuin Apteekkarin vaimo]

Ariadna

Ariadna | Ариадна | 1895 | Russkaja mysl

Odessasta Sevastopoliin matkalla olevan höyrylaivan kannella muuan varsin komea pyöreäpartainen herra tuli pyytämään minulta tulta ja sanoi: — Katsokaahan noita hytin luona istuvia saksalaisia. Kun yksiin osuu saksalaisia tai englantilaisia, puhutaan villan hinnoista, sadoista ja omista yksityisasioista;

Aro

Step | Степь | 1888 | Severnyi vestnik

N:stä, Z:n kuvernementin piirikuntakaupungista lähtivät eräänä varhaisena heinäkuun aamuna rämisten ja kolisten vierimään postitietä pitkin pienet joustimettomat ja naarmuuntuneet vaunut, yhdet noita vedenpaisumuksen edellisiä ajoneuvoja

Arvoituksellinen luonne

Zagadotšnaja natura | Загадочная натура | 1883 | Oskolki

Ensimmäisen luokan rautatienvaunu.

Tummanpunaisella sametilla päällystetyllä sohvalla istuu sievänpuoleinen nainen puoleksi nojaavassa asennossa. Kallisarvoinen, hepeninen viuhka vapisee hänen suonenvetoisesti puristetussa kädessään, silmälasit putoavat tuon tuostakin hänen kauniilta, pieneltä nenältään, rintasolki milloin kohoaa, milloin laskeutuu kuin vene aallokossa. Hän on liikutettu...

Asianmukaisia toimenpiteitä

Nadležaštšije mery | Надлежащие меры | 1884

Keskipäivän aurinko valaisee pientä maaseutukaupunkia, jota — kuten sikäläinen vankilan johtaja väittää — ei edes suurennuslasilla voi löytää maantieteellisestä kartasta. Hiljaisuus ja rauha vallitsee. Raatihuoneelta myymälärivejä kohti astelee hitaasti terveyslautakunta, johon kuuluvat kaupunginlääkäri, poliisimestari, kaksi kaupungin valtuusmiestä ja yksi kauppaseuran edustaja. Kunnioittavan matkan päässä heidän jäljessään kulkee poliiseja. . .

E

Ei kelpaa

[Sama kertomus kuin Aivan epätoivoiseksi]

Ei ollut viuhkaa!

[Sama kertomus kuin Ei onnistunut!]

Ei onnistunut!

Neudatša | Неудача | 1886 | Oskolki

Ilja Sergejits Peplov ja hänen vaimonsa Kleopatra Petrovna seisoivat ovella herkistyneinä kuuntelemaan. Oven takana pienessä salissa oli ilmeisesti tapahtumassa rakkaudentunnustus; kihlakunnan koulun opettaja Štšupkin istui talon tyttären Natašenkan luona.

Eksyksissä

Zabludšije | Заблудшие | 1885 | Peterburgskaja gazeta

Yön hämyyn kiedottu huvilaseutu. Kylän kirkontornissa kello löi kerran. Valantehneet asianajajat Kozjavkin ja Lajev, kumpikin hyvällä tuulella ja hiukan horjahdellen

Elämän pikkuseikka

Žiteiskaja melotš | Житейская мелочь | 1886 | Peterburgskaja gazeta

Nikolai Iljitš Beljajev, pietarilainen talonomistaja, joka kävi usein seuraamassa ratsastuskilpailuja, vielä nuori, noin kolmenkymmenenkahden ikäinen, riittävästi lihonut ja punaposkinen, meni kerran päivän kallistuessa iltaan rouva Olga Ivanovna Irninan luo,

Elämäni

Moja žizn | Моя жизнь | 1896 | Niva

Johtaja sanoi minulle: ”Pidän teitä palveluksessani vain kunnioituksesta kunnianarvoisaa isäänne kohtaan, muussa tapauksessa olisitte jo aikoja sitten lentänyt täältä.” Minä vastasin hänelle: ”Imartelette minua liiaksi, teidän ylhäisyytenne, otaksuessanne, että osaan lentää.” Ja sitten kuulin, miten hän sanoi: ”Ottakaa pois minulta tuo herra, hän turmelee minulta hermot.”

Elävä kronologia

Živaja hronologija | Живая хронология | 1885 | Oskolki

Valtioneuvos Šaromykinin vierashuone oli kietoutunut suloiseen puolihämärään. Suuri, pronssinen lamppu, jossa oli vihreä varjostin, loi ”Ukrainan öiden” tapaisen värivivahduksen seinille, huonekaluihin ja henkilöihin.

Elävä muistikirja

[Sama kertomus kuin Elävä kronologia]

Ensirakastaja

Pervyi ljubovnik | Первый любовник | 1886 | Oskolki

Jevgeni Aleksejevitš Podžarov, jeune premier, ryhdikäs ja hieno mies, jolla oli soikeanmuotoiset kasvot ja pienet pussit silmien alla, oli saapunut huvikaudeksi erääseen eteläiseen pikkukaupunkiin.

Eräs tapaus lääkärin elämästä

Slutšai iz praktiki | Случай из практики | 1898 | Russkaja mysl

Professori sai sähkeen Ljalikovien tehtaalta: häntä pyydettiin saapumaan mahdollisimman pian. Jonkun rouva Ljalikovnan, ilmeisesti tehtaan omistajan, tytär oli sairastunut; mitään muuta ei selvinnytkään tästä pitkästä, tolkuttomasti laaditusta sähkösanomasta. Professori itse ei voinut matkustaa, hän lähetti apulaisensa Koroljovin.

G

Griša

Griša | Гриша | 1886 | Oskolki

Griša, pieni pullea poika, syntynyt kaksi vuotta ja kahdeksan kuukautta sitten, on njanjan, hoitajattarensa, kanssa kävelyllä puistokadulla.

H

Haaveita

Metšty | Мечты | 1886 | Novoje vremja

Kaksi maalaispoliisin apulaista — toinen mustapartainen, tanakkarakenteinen, jonka tavattoman lyhyet jalat näyttävät takaa katsottuna alkavan paljon alempaa kuin muiden ihmisten, toinen pitkä, laiha ja suora

Haavurin luona

[Sama kertomus kuin Hammaskirurgi]

Hammaskirurgi

Hirurgija | Хирургия | 1884 | Oskolki

Kunnansairaala. Avioliittohankkeissa lomalle matkustaneen lääkärin poissa ollessa sairaita ottaa vastaan välskäri Kurjatin, lihava, neljissäkymmenissä oleva mies, joka on pukeutunut raakasilkistä ommeltuun, kuluneeseen takkiin ja repaleisiin trikoohousuihin.

Hammassärky

[Sama kertomus kuin Hevosenkaltainen sukunimi]

Harha-askel

[Sama kertomus kuin Laittomuutta]

Haudalla

[Sama kertomus kuin Puhuja]

Hautauspuhe

[Sama kertomus kuin Puhuja]

Hepsakka

Poprygunja | Попрыгунья | 1892 | Sever

Kaikki Olga Ivanovnan ystävät ja hyvät tuttavat olivat hänen häissänsä. ”Katsokaapa häntä: hänessä on jotakin, eikö totta?” puheli Olga Ivanovna ystävilleen nyökäten mieheensä päin ja aivan kuin haluten selittää, miksi hän oli mennyt naimisiin vaatimattoman ja melkoisen tavallisen miehen kanssa, joka ei ollut missään suhteessa huomattava.

Hermostunut

[Sama kertomus kuin Hermot reistailevat]

Hermot

[Sama kertomus kuin Hermot reistailevat]

Hermot reistailevat

Nervy | Нервы | 1885 | Oskolki

Arkkitehti Dimitri Osipovitš Vaksin palasi kaupungista huvilalleen juuri pidetyn spiritistisen istunnon tuoreet vaikutelmat mielessään.

Herra postimestarin luona

V potštovom otdelenii | 1883 | Oskolki

Me hautasimme tuonaan vanhan postimestarimme, herra Sladkopertsevin, nuoren vaimon. Kätkettyämme kaunottaren maan poveen me esi-isäimme tavan mukaan palasimme vainajan asuntoon, herra postimestarin luo, "muistelemaan" vainajaa.

Kun pannukakut oli tuotu pöytään, alkoi leskivanhus itkeä katkerasti ja sanoi:

– Kuinka punaposkisia nuo pannukakut ovat, ihan kuin vaimo vainajani posket. Ja niin sieviä sitten!

Herra salaneuvos

Tainyi sovetnik | 1886

Huhtikuun alussa vuonna 1870 äitini Klavdia Arhipovna, luutnantin leski, sai Ivan-veljeltään, salaneuvokselta, kirjeen, jossa muun ohessa sanottiin: "Maksatautini on pakottanut minut oleskelemaan joka kesä ulkomailla, mutta koska minulla ei nyt ole liikeneviä varoja matkustaakseni Marienbadiin,

Hevosen kaltainen sukunimi

[Sama kertomus kuin Hevosenkaltainen sukunimi]

Hevosenkaltainen sukunimi

Lošadinaja familija | Лошадиная фамилия | 1885 | Peterburgskaja gazeta

Armeijasta eronneen kenraalimajuri Buldejevin hampaita särki. Hän huuhtoi suutaan votkalla ja konjakilla, pani kipeän hampaan koloon piipunperskoja, oopiumia, tärpättiä ja petrolia, voiteli poskea jodilla, työnsi korviinsa spriissä kostutettua pumpulia, mutta mikään aine ei auttanut tai sitten se aiheutti kuvotusta.

Hevosmainen sukunimi

[Sama kertomus kuin Hevosenkaltainen sukunimi]

Holhooja

Opekun | Опекун | 1883 | Oskolki

...

Hotellissa

V nomerah | 1885

Kuulkaa, isäntä! — huusi huoneessa N:o 47 asuva vihasta punottava ja räiskähtelevä everstinrouva Nashatyrina hotellin isännälle.

Huimapää

[Sama kertomus kuin Hepsakka]

Huudahdusmerkki

[Sama kertomus kuin Huutomerkki]

Huutomerkki

Vosklitsatelnyi znak | Восклицательный знак | 1885 | Oskolki

Jouluyönä Fefim Fomitš Perekladin, kollegion sihteeri, kävi nukkumaan pahoilla mielin, jopa loukkaantuneena. — Jätä minut rauhaan, senkin paha henki! ärähti hän kiukkuisesti vaimolleen, joka kysyi, minkä vuoksi hän oli niin synkkä.

Huvila-asukkaita

Datšniki | Дачники | 1885

Huvilayhdyskunnan asemasillalla käveli edestakaisin äskettäin naimisiin mennyt aviopari. Mies piteli kättään vaimon uumilla, vaimo puristautui miestä vasten, ja molemmat olivat onnellisia.

Hyvin kävi

[Sama kertomus kuin Hyvä loppu]

Hyvä loppu

Horoši konets | Хороший конец | 1887

Ylikonduktööri Stytškinin luona istui eräänä hänen vapaapäivänään Ljubov Grigorjevna, edustavan näköinen, kuin parhaista vehnäjauhoista leivottu neljäkymmentävuotias nainen, joka välitti naimakauppoja ja hoiteli muitakin sellaisia tehtäviä, joista on tapana puhua vain kuiskaillen.

Hämärässä

[Sama kertomus kuin Pimeässä]

Hän lähti...

Ušla | 1883 | Oskolki

...

Hänen ilonsa

[Sama kertomus kuin Mikä ilo]

Häät kenraalin kera

Svadba s generalom | 1884 | Oskolki

Eläkkeellä oleva kontra-amiraali Revunov-Karaulov, pienikokoinen, vanha ja kuivettunut ukko, palasi kerran torilta ja kantoi kiduksista elävää haukea. Hänen takanaan laahusti hänen keittäjättärensä Uljaana kainalossaan porkkanapussi ja nippu lehtitupakkaa, jota kunnianarvoisa amiraali käytti »lutikoita, koita ja torakoita sekä muita hyönteisiä vastaan, jotka asustavat ihmisen ruumiissa tai hänen kodissaan».

Hölmö

Durak | Дурак | 1883 | Zritel

...

I

Idealistin muistelmia

Iz vospominani idealista | Из воспоминаний идеалиста | 1885 | Budilnik

Kymmenes päivä toukokuuta otin 28 vuorokauden loman, pyysin rahastonhoitajaltamme sata ruplaa ennakkoa ja päätin mistään piittaamatta ”elää”, elää rennosti ja suruttomasti, jotta sen jälkeen eläisin kymmenen vuotta pelkillä muistelmilla.

Ihana Vanda

[Sama kertomus kuin Tuttu mies]

Ihminen ja koira

Razgovor tšeloveka s sobakoi | 1885

...

Ikäviä ihmisiä

Tjaželyje ljudi | 1886

Pappissukuinen pikkutilallinen Jevgraw Ivanovitsh Shirjajew

Ikävä tapaus

Neprijatnaja istorija | Неприятная история | 1887 | Peterburgskaja gazeta

— Sinun sydämesi, ajuri, on voideltu tervalla. Sinä, veikkoseni, et ole ollut koskaan rakastunut ja siksi et voi ymmärtää minun psykologiaani. Tämä sade ei pysty sammuttamaan sieluni paloa, samoin kuin ei mikään palokunta voi sammuttaa aurinkoa! Pahus vieköön, miten runollisesti minä puhun! Sinä, ajuri, et tietysti ole runoilija, vai mitä?

Ikävä tarina

Skutšnaja istorija | Скучная история | 1889 | Severnyi vestnik

Venäjällä elää ja vaikuttaa ansioitunut professori Nikolai Stepanovitš se-ja-se, salaneuvos ja ritari; hänellä on niin paljon venäläisiä ja ulkomaisia kunniamerkkejä, että kun hänen on ripustettava ne kaikki ylleen, ylioppilaat sanovat häntä ikonostaasiksi.

Ikävä vieras

Gost | Гость | 1885 | Peterburgskaja gazeta

Yksityisasianajaja Zelterskin silmät olivat painumaisillaan kiinni. Pimeys verhosi luonnon. Tuuli oli hiljentynyt, lintujen kuorot vaienneet ja karjalaumat paneutuneet yölevolle. Zelterskin vaimo oli jo kauan sitten mennyt nukkumaan, palvelusväkikin nukkui,

Ilkeä poika

[Sama kertomus kuin Paha poika]

Ilkityö

Nedobroe delo | 1887

— Kuka siellä? Ei vastausta. Vartija ei näe mitään, mutta tuulen ja puiden huminan läpi kuulee selvästi, että joku kulkee hänen edellään lehtokäytävällä. Pilvinen ja sumuinen maaliskuun yö on peittänyt koko seudun

Iso Volodja ja pikku Volodja

Volodja bolšoi i Volodja malenkii | 1893

— Antakaahan ohjakset minulle, tahdon itse ajaa! Istun ajajan viereen! — sanoi Sofia Lvovna kovalla äänellä. — Odotahan ajuri, minä tulen sinun viereesi istumaan.

Isä ja poika

Otets | 1887 | Peterburgskaja gazeta

— Totta puhuen, olen ryypännyt ... Suo anteeksi, poikkesin matkalla olutbaariin ja helteen vuoksi tyhjensin pari portteripulloa. On kuumaa, veikkoseni!

Isä-kulta

Papaša | 1880

Äiti, solakka kuin hollanninsilli, meni isä-kullan luo, joka oli paksu ja pyöreä kuin koppiainen. Avatessaan isä-kullan huoneen oven hän yskähti varoittavasti. Tällöin isä-kullan polvilta pyrähti sisäkkö ja pujahti kiireesti verhon taa;

Ivan Matvejevitsh

Ivan Matveitš | Иван Матвеич | 1886 | Peterburgskaja gazeta

Kello käy kuutta illalla. Muuan kyllin kuuluisa venäläinen oppinut — nimitämme häntä yksinkertaisesti vain oppineeksi — istuu työhuoneessaan ja pureksii hermostuneena kynsiään.

J

Jonytš

Ionytš | Ионыч | 1898

Kun S:n kuvernementinkaupunkiin saapuneet valittivat ikäväänsä ja elämän yksitoikkoisuutta siellä, niin paikalliset asukkaat sanoivat ikäänkuin puolustuksekseen, että S:ssä oli päinvastoin oikein hyvä olla, että S:ssä oli kirjasto, teatteri, tanssiaisia ja päälle päätteeksi älykkäitä, kiinnostavia

Jonytsh

[Sama kertomus kuin Jonytš]

Joutilaisuudessa

Ot netšego delat | От нечего делать | 1886 | Peterburgskaja gazeta

Nikolai Andrejevitš Kapitonov, notaari, sytytti päivällisen jälkeen sikarin ja lähti makuuhuoneeseensa levolle. Hän asettui pitkäkseen, suojasi kasvonsa musliinikankaalla sääskiltä ja sulki silmänsä, mutta ei voinutkaan nukkua.

Juoru

Kleveta | Клевета | 1883

Kaunokirjoituksen opettajan Sergei Kapitonytš Ahinejevin tytär Natalja vietti häitä historian ja maantiedon opettajan Ivan Petrovitš Lošadinyhin kanssa. Hääilo sujui kuin voideltu. Salissa laulettiin, soitettiin, tanssittiin. Kaikissa huoneissa hääräilivät klubista tilatut mustafrakkiset lakeijat juosten edestakaisin ihan kuin villiintyneet valkea tahrainen kravatti kaulassa.

Juuri hän se oli!

To bylo ona | 1886

"Kertokaa, Pjotr Ivanovitš, meille jotakin!" neitoset huudahtivat.

Eversti pyöritteli harmaita viiksiään, karautti kurkkuaan ja lausui:

"Tämä tapahtui v. 1843, kun rykmenttimme majaili Tšenstohovin tienoilla. Minun on huomautettava teille, hyvät neitiseni, että talvi oli sinä vuonna tuima, niin ettei mennyt yhtään päivää, etteivät vartiosotilaat olisi palelluttaneet nenäänsä ja ettei lumipyry olisi tukkinut teitä.

Jälleennäkemisen ilo

[Alkuteoksen tiedot puuttuvat]

Hiekkaista kylätietä ajoi lääninkaupunkiin laiha pappi yksihevosisella ajopelillä. Päivä läheni iltaa. Heinäkuun sietämätön kuumuus antoi periksi. Tienreunassa kasvava heikonpuoleinen ruis jätti pitkiä varjoja. Heiveröinen kopukka siirteli vaivalloisesti koipiaan nostattaen niilläkin liikkeillä valtavia pölypilviä...

Järkiavioliitto

Brak po rastšetu | Брак по расчету | 1884

Leskirouva Mimrinan talossa Viiden Koiran kujan varrella istutaan hääillallisella. Pöydässä on kaksikymmentäkolme henkeä, joista kahdeksan ei syö mitään; he nokkivat vain nenällään ja valittavat, ettei maistu.

K

Kaiho

[Sama kertomus kuin Suru]

Kaksi pelkuria

[Sama kertomus kuin Liikaa suolaa]

Kaksintaistelu

Duel | Дуэль | 1891 | Novoje vremja

Kello oli kahdeksan aamulla — aika, jolloin upseerit, virkamiehet ja kylpylävieraat tavallisesti kävivät meressä kuuman, tukahduttavan yön jälkeen ja menivät sitten paviljonkiin juomaan kahvia tai teetä.

Kala verkossa

Iz zapisok vspyltšivogo tšeloveka | Из записок вспыльчивого человека | 1887 | Budilnik

...

Kalliita kielitunteja

Dorogije uroki | Дорогие уроки | 1887 | Peterburgskaja gazeta

Vieraiden kielten osaamattomuus merkitsee sivistyneelle ihmiselle suurta haittaa. Vorotov tunsi tämän kipeästi silloin kun hän suoritettuaan kandidaattitutkinnon yliopistossa syventyi pienehköön tieteelliseen työhön.

Kameleontti

Hameleon | Хамелеон | 1884 | Oskolki

Kauppatorin poikki on menossa poliisitarkastaja Otšumelov uudessa päällystakissaan, nyytti kädessä. Hänen takanaan harppailee punatukkainen konstaapeli ja kantaa seulaa, joka on täpötäynnä takavarikoituja karviaismarjoja.

Kapiot

Pridanoe | Приданое | 1883

Paljon olen elämäni aikana nähnyt taloja, suuria ja pieniä, kivestä ja puusta rakennettuja, mutta eräs talo on aivan erikoisesti syöpynyt mieleeni. Tai oikeastaan se ei ole talo, vaan pikemminkin mökki.

Kapteenin univormu

Kapitanski mundir | Капитанский мундир | 1885 | Oskolki

Nouseva aurinko katsoi yrmeästi piirikuntakaupunkia, kukot olivat vasta äsken

Karkoitettuna

[Sama kertomus kuin Karkotettuja]

Karkotettuja

V ssylke | 1892

Vanha Semjon, lisänimeltään Tolkovyi, ja nuori tataari, jonka nimeä ei kukaan tiennyt, istuivat rannalla nuotion ääressä; kolme muuta lautturia oli tuvassa.

Karkuri

Beglets | Беглец | 1887 | Peterburgskaja gazeta

Sen asian toimittaminen kesti vitkallisen kauan. Äitinsä mukana Paša kulki ensin sateessa, milloin niitettyjä peltoja, milloin metsäpolkuja, joilla keltaiset lehdet takertuivat hänen saappaisiinsa, kulki niin kauan kunnes aamu alkoi valjeta.

Karviaismarjat

[Sama kertomus kuin Karviaismarjoja]

Karviaismarjoja

Kryžovnik | Крыжовник | 1898 | Russkaja mysl

Jo aamuvarhaisesta olivat sadepilvet peittäneet koko taivaan; oli hiljaista, viileää ja ikävää kuten tavallisesti harmaina pilvisinä päivinä, jolloin pilvet ovat jo kauan riippuneet peltojen yllä, odotetaan sadetta, eikä sitä kuitenkaan tule. Eläinlääkäri Ivan Ivanytš ja lukionopettaja Burkin olivat jo väsyneet kävelemiseen ja aukea näytti heistä loputtomalta.

Kashtanka

[Sama kertomus kuin Kaštanka]

Kaštanka

Kaštanka | Каштанка | 1887

Jalkakäytävällä juoksenteli edestakaisin ja levottomana sivuilleen vilkuillen nuori punaruskea koira, mäyräkoiran ja piharakin sekasikiö, joka kuonostaan oli aivan ketun näkoinen. Tuon tuostakin se pysähtyi, nosteli uikuttaen ylös palelevia käpäliään ja yritti selvittää itselleen, miten oli mahdollista, että se oli eksynyt?

Kauhea yö

Strašnaja notš | 1884 | Razvlešenie

Ivan Petrovitš Panihidin kalpeni, kiersi lampun sydäntä alemmaksi ja aloitti rauhattomalla äänellä: — Synkkä, läpinäkymätön pimeys kattoi maata, kun jouluyönä vuonna tuhatkahdeksansataakahdeksankymmentäkolme palasin kotiin erään nyttemmin jo kuolleen ystäväni luota, jonka asunnossa viivyimme myöhään spiritistisessä istunnossa.

Kauhujen yö

[Sama kertomus kuin Kauhea yö]

Kauhunyö

[Sama kertomus kuin Kauhea yö]

Kaunottaria

Krasavitsy | Красавицы | 1888 | Novoje vremja

Muistan, olin vielä koulupoika, kymnaasin viides- tai kuudesluokkalainen, kun matkustin vaarini kanssa Donin alueella Bolshaja Krepkajan kylästä Donin Rostoviin. Oli helteinen, painostavan ikävä elokuun päivä.

Keittäjätär menee naimisiin

Kuharka ženitsja | Кухарка женится | 1885 | Peterburgskaja gazeta

Griša, pieni seitsemänvuotias pojannappula seisoi keittiön ovella, kuunteli ja tirkisteli avaimenreiästä. Keittiössä tapahtui hänen käsityksensä mukaan jotakin tavatonta, ennen näkemätöntä.

Ken kahta jänistä tavoittaa...

Za dvumja zaitsami pogonišsja, ni odnogo ne pojmaješ | 1880

...

Kerjäläinen

Ništši | 1887 | Peterburgskaja gazeta

— Armollinen herra! Olkaa hyvä ja kiinnittäkää huomionne onnettomaan, nälkäiseen ihmiseen. En ole syönyt kolmeen päivään ... minulla ei ole edes viisikopeekkaista yösijan maksuksi ... vannon Jumalan nimessä!

Kielen ja kirjallisuuden opettaja

[Sama kertomus kuin Kirjallisuuden lehtori]

Kielikello

Dlinnyi jazyk | Длинный язык | 1886

Natalja Mihailovna, nuori rouva, oli aamulla palannut Jaltasta ja kertoi herkeämättä nyt miehelleen

Kirjailija

Pisatel | 1885

Huoneessa, joka kuului kauppias Eršakovin teekaupan yhteyteen, istui korkean konttoripöydän takana itse Eršakov, nuori mies, joka oli muodinmukaisesti pukeutunut, mutta nuhruinen, sellainen, joka ikäisekseen on saattanut elää rajustikin.

Kirjallisuuden lehtori

Utšitel slovesnosti | Учитель словесности | 1894 | Russkije vedomosti

Kuului hevosten kavioiden kolahtelua riukulattiaan; ensin talutettiin tallista pikimusta Kreivi Nulin, sitten valkoinen Sisar Maika. Kaikki ne olivat erinomaisia, kalliita hevosia. Ukko Šelestov satuloi Velikanin ja kääntyen Maša-tyttärensä puoleen sanoi:

— No, Maria Godfroy, nouse ja istu! Hoplaa!

Kirje isoisälle

Vanka | Ванька | 1886 | Peterburgskaja gazeta

Vanka Žukov, kymmenvuotias poika, joka kolme kuukautta sitten oli annettu suutari Aljahinille oppiin, ei käynyt jouluyönä nukkumaan. Odotettuaan siksi kunnes isäntäväki ja kisällit olivat lähteneet kirkkoon hän otti isännän kaapista mustepullon, kynän, jossa oli ruostunut terä,

Kirje oppineelle naapurille

Pismo k utšenomu sosedu | Письмо к ученому соседу | 1880 | Strekoza

Rakas naapurini!

Maksim… (unohdin isänne nimen, suokaa jalomielisesti anteeksi!) Suokaa anteeksi ja armahtakaa minua vanhaa ukkoraiskaa ja tolkutonta ihmissielua siitä, että rohkenen häiritä Teitä kurjalla kirjeellisellä jokelluksellani.

Kirkkotarhassa

Na kladbiše | На кладбище | 1884 | Oskolki

...

Kirurgia

[Sama kertomus kuin Hammaskirurgi]

Klassillisella linjalla

Slutšai s klassikom | 1883 | Oskolki

Ennenkuin Wanja Ottepelow läksi gymnaasiin suorittamaan kevättenttiään kreikankielessä, suuteli hän jumalankuwia. Hänellä oli kouristusta watsassa, painoa rinnan alla ja sydän tykytti niin että oli haljeta – kaikki waan siitä pelosta että pääsisikö läpi. Miten oli hänen tänään käywä? Oliko hän saawa kakkosen vai kolmosen? Kuusi kertaa siunautti hän itseään äidillään ja ennenkuin hän meni pyysi hän wielä tätiään rukoilemaan hänen puolestaan.

Kohtaus metsästysretkellä

Drama na ohote | Драма на охоте | 1884 | Novosti dnja

Kerran huhtikuussa vuonna 1880 vahtimestari Andrei astui puolenpäivän aikaan työhuoneeseeni ja ilmoitti salamyhkäisesti, että toimitukseen oli tullut herra, joka pyysi hartaasti päästä toimittajan puheille.

Koiraa taluttava nainen

[Sama kertomus kuin Nainen ja sylikoira]

Koleeraa pelättäessä

[Sama kertomus kuin Asianmukaisia toimenpiteitä]

Kolme vuotta

Tri goda | Три года | 1895 | Russkaja mysl

Oli vielä pimeä, mutta siellä täällä alkoivat jo valot syttyä taloissa ja kalpea kuu alkoi kohota kadun päässä kasarmin takaa. Laptev istui penkillä portin luona ja odotti aamujumalanpalveluksen päättymistä Pietarin ja Paavalin kirkossa.

Koomikko

Komik | Комик | 1884 | Oskolki

Työntäen kädet laajojen housujensa taskuihin kääntyi koomikko Ivan Akimovitsh Volobjev-Sokolov akkunaan päin ja kiinnitti uneliaan katseensa kadun toisella puolella olevaan taloon. Niin kului ainakin viisi minuuttia kuolonhiljaisuuden vallitessa.

Korppi

Vorona | 1885 | Oskolki

Kello ei ollut paljo yli kuuden illalla, kun luutnantti Strekatsev kierrellessään kaupungilla, kulki suuren kolmikerroksisen talon ohi, sattumalta tuli hän heittäneeksi silmäyksen toisessa kerroksessa oleviin ruusunpunaisiin akkunaverhoihin.

– Tässä asuukin rouva Dudu – – – muisti hän. – Pitkään aikaan en ole hänen luonansa käynytkään. Enköhän mene?

Kostaja

Mstitel | 1887

Pian sen jälkeen, kun oli tavannut vaimonsa itse teossa, Fedor Fedorovitš Sigajev seisoi Schmuks & C:n asekaupassa valitsemassa sopivaa revolveria. Hänen kasvoiltaan kuvastui viha, suru ja luja päättäväisyys.

Kosto

Mest | 1886

Ljev Savvitsh Turmanov, tavallinen kuolevainen, jolla oli sievoinen omaisuus,

Kosto

[Sama kertomus kuin Paha poika]

Koteloihminen

[Sama kertomus kuin Koteloitunut ihminen]

Koteloitunut ihminen

Tšelovek v futljare | Человек в футляре | 1898 | Russkaja mysl

Mironositskojen kylän äärimmäisessä laidassa olevaan kylänvanhin Prokovin heinälatoon yöpyi myöhäisiä metsämiehiä. Heitä oli ainoastaan kaksi; eläinlääkäri Ivan Ivanytš ja kimnaasinopettaja Burkin. Ivan Ivanytšilla oli melko outo, kaksiosainen sukunimi — Tšimša-Himalaiski, joka ei ollenkaan sopinut hänelle,

Kotona

Doma | Дома | 1887

— Grigorjeveiltä käytiin kysymässä jotakin kirjaa, mutta sanoin, että te ette ole kotona. Postinkantaja toi sanomalehtiä ja kaksi kirjettä. Sitten muistaessani, Eugeni Petrovitš, pyytäisin teitä kiinnittämään huomiotanne Serjožaan.

Kuhnailua

Kanitel | Канитель | 1885

Kirkon kuorissa seisoo lukkari Otlukavin pureksittu hanhensulkakynä paksujen, rasvaisten sormien välissä.

Kullanmuru

Dušetška | Душечка | 1899

Olenka, virasta eronneen kollegian asessori Plemjannikovin tytär, istui kotinsa pihanpuoleisella kuistilla mietteisiinsä vaipuneena. Oli kuuma, kärpäset ahdistelivat itsepäisesti, ja oli mieluista ajatella, että kohta tuli ilta. Idästä nousi tummia sadepilviä, sieltä henkäili harvakseen raikas kosteus.

Kumma kuvastin

Krivoje zerkalo | Кривое зеркало | 1883 | Zritel

Minä ja vaimoni astuimme vierashuoneeseen. Siellä haisi homeiselta ja kostealta.

Kunniamerkki

Orden | Орден | 1884 | Oskolki

Sota-alkeiskoulun opettaja, kollegianregistraattori Lev Pustjakov asui ystävänsä luutnantti Ledentsovin naapurina. Juuri tuon luutnantin luo hän suuntasi kulkunsa uudenvuoden aamuna.

Kunnianmerkki

[Sama kertomus kuin Kunniamerkki]

Kunnon saksalainen

Dobryi nemets | Добрый немец | 1887 | Oskolki

Ivan Karlovitš Schwein, Funk ja C:o rautavalimon vanhin mestari, lähetettiin Tveriin paikan päälle suorittamaan jotakin tilaustyötä. Työ kesti neljä kuukautta, ja tänä aikana mies-paran tuli siinä määrin ikävä nuorta vaimoaan,

Kuorotyttö

Horistka | Хористка | 1886 | Oskolki

Kerran, siihen aikaan kun hän oli vielä nuorempi, kauniimpi ja äänikin oli sointuisampi, tytön luona huvilalla, välikerroksessa, istui Nikolai Petrovitš Kolpakov, ihailija. Oli sietämättömän kuumaa ja tukahduttavaa.

Kuudes osasto

[Sama kertomus kuin Sali n:o 6]

Kuuluisuus

Passažir | 1886

Ensi luokan matkustaja, joka vast'ikään oli syönyt päivällistä asemasalissa

Kyllä naisten kelpaa

Ženskoje stšastje | 1885

Kenraaliluutnantti Sapupyriniä haudattiin. Vainajan asunnolle, jossa hautajaismusiikki ja komentosanat kajahtivat,

Kylmää verta

Holodnaja krov | Холодная кровь | 1887 | Novoje vremja

Pitkä tavarajuna on jo kauan seissyt pysäkillä. Veturi ei päästä ääntäkään ikään kuin se olisi sammunut; junan luona ja asemarakennuksen ovella ei näy sieluakaan.

Kynttelikkö

[Sama kertomus kuin Taiteen tuote]

Kysely

Spravka | 1883

Oli puolipäivä. Tilanomistaja Voldyrev, pitkä vankkatekoinen mies, jolla oli lyhyeksi leikattu tukka ja mulkosilmät, riisui päällystakkinsa, pyyhki silkkinenäliinalla otsansa ja meni arasti virastosaliin.

Kyökkipiian naiminen

[Sama kertomus kuin Keittäjätär menee naimisiin]

Käräjiin menossa

[Sama kertomus kuin Yö ennen oikeudenkäyntiä]

L

Laittomuutta

Bezzakonie | Беззаконие | 1887 | Oskolki

Ollessaan tavanmukaisella iltakävelyllään kollegianasessori Migujev pysähtyi lennätinpylvään juurelle ja huokasi syvään. Viikko sitten, jolloin hän niin ikään oli palaamassa kävelyretkeltä kotiin, tällä samalla paikalla hänet oli tavoittanut perheen entinen sisäkkö Agnija ja sanonut kiukkuisesti:

Lapsia

Detvora | Детвора | 1886

Isä, äiti ja Nadja-täti ovat poissa kotoa. He lähtivät ristiäisiin sen vanhan upseerin luo, joka ajelee pienellä harmaalla hevosella. Heidän paluutaan odotellessaan Griša, Anja, Aljoša, Sonja ja keittäjättären poika Andrei istuvat ruokasalin pöydän ääressä ja pelaavat lottoa.

Lapsilauma

[Sama kertomus kuin Lapsia]

Laulajatar

[Sama kertomus kuin Kuorotyttö]

Leijona ja aurinko

Lev i solntse | Лев и Солнце | 1887 | Oskolki

Eräässä kaupungissa, joka on Uralin vuoriston tällä puolella, levisi huhu, että kaupunkiin oli äsken saapunut persialainen ylimys Rahat-Helam ja jäänyt toistaiseksi asumaan "Japonia"-hotelliin.

Leikinlasku

[Sama kertomus kuin Leikkiäkö vain?]

Leikkiäkö vain?

Šutotška | Шуточка | 1886 | Svertšok

Kirkas talvinen puolipäivä ... Pakkanen paukahtelee ja minua käsipuolesta pitelevän Nadenkan ohimokiharoita sekä ylähuulen untuvaa peittää hopeinen kuura. Seisomme korkealla mäellä. Jalkojemme juurella on tasainen mäenrinne, joka viettää jyrkästi alas, ja auringonpaisteessa sen kelkkarata välkkyy kuin kuvastin.

Lentävät saaret

Letajuštšije ostrova | 1883 | Budilnik

—… Tässä oli kaikki, arvoisat herrat! sanoi Mr John Lund, Kuninkaallisen Maantieteellisen Seuran nuori jäsen ja lyyhistyi uupuneena nojatuoliinsa. Kokoussalia vavahduttivat myrskyisät suosionosoitukset ja "bravo"-huudot. Herrat menivät yksi toisensa jälkeen John Lundin luo ja puristivat hänen kättään. Hämmästyksensä merkiksi seitsemäntoista herrasmiestä rikkoi seitsemäntoista tuolia ja väänsi niskat nurin kahdeksalta pitkäkaulaiselta herrasmieheltä, joista yksi oli Katavasijan, 100 009 tonnin purjealuksen kapteeni…

Lihava ja laiha

[Sama kertomus kuin Paksukainen ja ohukainen]

Liikaa suolaa

Peresolil | Пересолил | 1885 | Oskolki

Maanmittari Gleb Gavrilovitš Smirnov saapui Gniluškan asemalle. Tilalle, jonne hänet oli kutsuttu maanmittaukseen, oli matkaa vielä kyytihevosilla kolmisen–nelisenkymmentä virstaa.

Liikaa väkeä

[Sama kertomus kuin Tarpeettomia ihmisiä]

Liiotteli

[Sama kertomus kuin Liikaa suolaa]

Lompakko

Bumažnik | Бумажник | 1885

...

Luokkatoverit

[Sama kertomus kuin Paksukainen ja ohukainen]

Lääkärin kohtalo eli sairaalan n:o 6

[Sama kertomus kuin Sali n:o 6]

M

Made

Nalim | Налим | 1885

Kesäaamu. On hiljaista; vain sirkka sirahtelee rannalla ja jossakin äännähtelee arasti kotkanpoikanen. Taivaalla on liikkumattomia untuvapilviä, hajalle heitellyn lumen näköisiä...

Matkan varrella

Na puti | 1886

Kultapilvi yössä lepäeli

Jättivuoren rinnoill' ylevillä…

Lermontow.

Huoneessa, jota ravintolanpitäjä itse, kasakka Semjon Tshishtopljui, sanoo "vierashuoneeksi", koska se on määrätty ainoastaan matkustaville, istui suuren maalaamattoman pöydän ääressä kookas, leveäharteinen, neljänkymmenen korvissa oleva mies. Hän istui pää käsinojossa pöytää vasten ja nukkui.

Metsästäjä

Jeger | Егерь | 1885 | Peterburgskaja gazeta

Oli helteinen ja tukahduttava keskipäivä. Taivaalla ei ollut yhtään pilveä. Auringon polttama ruoho katselee alakuloisesti, toivottomasti: vaikka sade tulisi, ei se saisi sitä viheriöimään.

Mies kotelossa

[Sama kertomus kuin Koteloitunut ihminen]

Miestuttava

[Sama kertomus kuin Tuttu mies]

Mikä ilo

Radost | Радость | 1883 | Zritel

Oli sydänyö. Innostuneena, tukka pystyssä syöksyi Dmitri Kuldarov vanhempainsa asuntoon ja juoksi yhtä painoa huoneitten läpi. Vanhemmat olivat paraikaa menossa levolle.

Mokomaa väkeä

Nu, publika! | Ну, публика! | 1885

— Stop tykkönään, en tilkkaakaan enää juo tästä lähtien! Ei, vaikka mikä! On jo aika tulla järkiinsä. Työtä täytyy tehdä lujasti ja ahertaa. Jos kerran palkkaa himoitset, niin tee työtä rehellisesti, uutterasti ja omantunnon mukaisesti lepoa ja untakin halveksien. Renttuileminen pois! Ilmaiseksi olet rahoja ansainnut, vaan se ei ole hyvin, ei totisesti ole hyvin…

Molempi parempi

Oba lutše | Оба лучше | 1885

— Poiketkaa välttämättömästi, rakkaat lapset, paroonitar Schöpplingin (kahdella "p":llä) luo, — toisti anoppini kymmenennen kerran, saattaessaan minua ja nuorta vaimoani vaunuihin. — Paroonitar on äitini vanha ystävä. Käykää myöskin kenraalin rouva Sherebtshikowin luona. Hän voisi pahastua, ellette tekisi visiittiä.

Morsian

Nevesta | Невеста | 1903 | Žurnal dlja vseh

Kello oli jo kymmenen illalla, ja taivaalla puutarhan kohdalla loisti täysikuu. Šuminien talossa päättyi juuri iltajumalanpalvelus, jonka Marfa Mihailovna, isoäiti, oli tilannut, ja nyt Nadja — hän oli tullut hetkiseksi puutarhaan — saattoi nähdä, kuinka salissa katettiin illallispöytää ja kuinka mummi hääräsi yllään upea silkkipuku;

Moskovan torvitorilla

V Moskve na Trubnoi Ploštšadi | В Москве на Трубной площади | 1883 | Budilnik

Rozhestvenskin luostarin lähellä on pienehkö aukio, jota nimitetään Torvitoriksi tahi lyhyesti Torveksi.

Muistiaisjuhla

U predvoditelši | 1885 | Oskolki

Joka vuosi helmikuun ensimmäisenä päivänä, pyhän marttyyrin Trifonan päivänä, on manalle menneen piirikunnanjohtaja Trifon Lvovitš Zavzjatovin lesken maatilalla tavallista enemmän liikettä.

Murhenäytelmä

Drama | 1887

Pavel Vasilitsh, eräs nainen tahtoo tavata teitä, — ilmotti Luka, — Hän on odottanut jo kokonaisen tunnin... Pavel Vasilitsh oli juuri syönyt aamiaista. Kuultuaan, että muuan nainen odottaa häntä, hän rypisti naamaansa ja sanoi: — Menköön hiiteen! Sano, että en jouda.

Musta munkki

Tšernyi monah | Черный монах | 1894

Tiedemies Andrei Vasiljitš Kovrin tunsi itsensä väsyneeksi, hermotkin olivat joutuneet epäkuntoon. Hän ei ruvennut hoitamaan itseään, mutta ohimennen, viinipullon ääressä, puhui asiasta ystävälleen lääkärille, ja tämä neuvoi häntä viettämään kevään ja kesän maalla.

Myllyssä

Na melnitse | 1886 | Peterburgskaja gazeta

Mylläri Aleksei Birjukov, roteva, tanakka keski-ikäinen mies, vartaloltaan ja kasvoiltaan niitä puisevia, paksunahkaisia ja raskaasti astuvia merimiehiä muistuttava

Myötäjäiset

[Sama kertomus kuin Kapiot]

Mäenlaskun hurma

[Sama kertomus kuin Leikkiäkö vain?]

N

Naamiaiset

Maska | 1884 | Razvleshenie

H:n yleisellä kerholla toimeenpantiin hyväntekeväisyystarkoituksissa naamiaistanssiaiset eli "maskibailut" niinkuin paikallisen herrasväen neidit sanoivat.

Naamioitu

[Sama kertomus kuin Naamiaiset]

Naapurit

Sosedi | 1892

Pjotr Mihailytš Ivašin oli erittäin pahalla päällä; hänen sisarensa, nuori tyttö, oli karannut Vlasitšin, naimisissa olevan miehen luo. Päästäkseen jollakin tavoin irti raskaasta alakuloisesta mielialasta, joka ei hellittänyt hänestä otettaan enempää kotona kuin pellollakaan,

Naimiskauppa

[Sama kertomus kuin Järkiavioliitto]

Nainen ja sylikoira

Dama s sobatškoi | Дама с собачкой | 1899 | Russkaja mysl

Kerrottiin, että rantakadulle oli ilmestynyt uusi henkilö: nainen, jolla oli sylikoira. Dmitri Dmitritš Gurov, joka oli oleskellut Jaltassa jo kaksi viikkoa ja tottunut sikäläisiin oloihin, alkoi myös olla kiinnostunut uusista henkilöistä. Istuessaan Verneyn paviljongissa hän näki, että rantakatua pitkin kulki hänen ohitseen nuori, pienikasvuinen ja vaalea nainen, jolla oli päässään baskeri;

Nainen koiran kanssa

[Sama kertomus kuin Nainen ja sylikoira]

Naisia!

Damy | Дамы | 1886

Fjodor Petrovitsh, kansakoulujen tarkastaja N:n kuvernementissa, piti itseään oikeutta harrastavana ja jalomielisenä kansalaisena. Kerran hän vastaanotti kansliassaan opettaja Vremenskin.

– Ei, herra Vremenski, – hän sanoi, – kyllä nyt on virkaero välttämätön. Kun on sellainen ääni kuin teillä nyt, niin on kerrassaan mahdoton hoitaa opettajan virkatehtäviä. Millä ihmeen tavalla se on noin mennytkin?

Naisten kuningaskunta

Babje tsarstvo | Бабье царство | 1894 | Russkaja mysl

Siinä on paksu rahapaketti. Se on metsähuvilalta, tilanhoitajalta. Hän kirjoittaa lähettävänsä puolitoista tuhatta ruplaa, jotka hän on saanut joltakulta oikeuden kautta voitettuaan jutun toisessa oikeusasteessa. Anna Akimovna ei pitänyt sellaisista sanoista kuin oikeuden kautta ja voittaa oikeusjuttu, hän jopa pelkäsi niitä.

Naskali pussissa

Šilo v meške | 1885

Pjotr Pavlovitsh Posudin riensi talonpojalta vuokraamallaan kolmivaljakolla kyläteitä pitkin

Naulassa

Na gvozde | 1883 | Oskolki

Nevskiä pitkin asteli virkatoimistaan joukko kolleegi-rekistraattoreja ja sihteerejä salkut kainaloissa. Virkakumppaninsa Strutschkoff vei heitä luokseen nimipäiville.

Ne naiset, ne naiset!

[Sama kertomus kuin Naisia!]

Neiti N. N:n kertomus

[Sama kertomus kuin Neiti NN:n kertomus]

Neiti NN:n kertomus

Rasskaz gospoži NN | Рассказ госпожи NN | 1887 | Peterburgskaja gazeta

Yhdeksän vuotta takaperin kerran illansuussa heinänteon aikana minä ja Pjotr Sergejitš, joka hoiti tutkintotuomarin virkaa, kävimme ratsain hakemassa asemalta postia.

Ilma oli mitä ihanin, mutta paluumatkalla rupesi kuulumaan ukkosen jyrähdyksiä, ja me näimme suoraan edessämme uhkaavan mustan pilven. Pilvi lähestyi meitä, me sitä.

Noita

Vedma | Ведьма | 1886 | Novoje vremja

Ilta oli kallistumassa yöksi. Suntio Savelij Gykin loikoili kirkonvahdintuvassaan valtavassa vuoteessa eikä nukkunut, vaikka hänen tapansa olikin vaipua uneen samanaikaisesti kanojen kanssa.

Nolo tapaus

Neprijatnost | 1888

Kunnanlääkäri Grigori Ivanovitš Ovtšinnikov, kolmenkymmenenviiden vaiheilla oleva kuivakka ja hermostunut mies, joka toveripiirissään tunnettiin pienistä lääketieteellisistä tilastotutkimuksista ja kiihkeästä harrastuksesta niinsanottuihin "kansanelämän kysymyksiin",

Nopeaa apua

Skoraja pomoštš | 1887 | Peterburgskaja gazeta

— Tie auki! Kylänvanhin ajaa kirjurin kanssa!

— Hauskoja pyhiä, Gerasim Alpatish! — huutaa väkijoukko kylänvanhimmalle. Anna Jumala, ettei mitään … että, tuota, ei teidän, Gerasim Alpatish, eikä meidän, vaan Jumalan mieliksi!

Nukuttaa

Spat hotšetsja | 1888 | Peterburgskaja gazeta

On yö. Varjka, kolmetoistavuotias lapsenpiika, keinuttaa kätkyttä, jossa makaa lapsi, ja hyräilee tuskin kuuluvasti: Tuu-tuu tuuti-lullaa, anna unen silmiin tullaa ...

Nukuttaa!

[Sama kertomus kuin Nukuttaa]

Näyttelijän lähtö

Akterskaja gibel | Актерская гибель | 1886 | Peterburgskaja gazeta

Hyväntahtoisten jalosukuisten isien rooleissa esiintyvä Štšiptsov, pitkä, vankkatekoinen ukko, jonka maine ei perustunut niinkään paljon näyttämötaiteellisiin lahjoihin kuin poikkeuksellisen suuriin ruumiillisiin voimiin,

O

Ohukainen ja paksukainen

[Sama kertomus kuin Paksukainen ja ohukainen]

Onnenmyyrä

[Sama kertomus kuin Onnenpoika]

Onnenpoika

Stšastlivtšik | Счастливчик | 1886 | Peterburgskaja gazeta

"Bologojen" asemalta, joka on Nikolajevin rautatien varrella, lähtee liikkeelle matkustajajuna. Erään toisen luokan vaunun tupakoitsijain puolella torkkuu viisi matkustajaa verhoutuneena vaunun puolihämärään.

Onnettomuus

Nestšastje | Несчастье | 1886

Sofia Petrovna, notaari Lubjantsevin vaimo, kaunis nuori nainen, käveli hiljaa metsäpolkua huvilanaapurinsa, asianajaja Iljinin kanssa. Oli menossa iltapuolen viides tunti. Taivaalle metsäpolun kohdalle oli kerääntynyt valkoisia untuvaisia pilviä;

Onni

Stšastje | 1887

Leveän, valtatieksi sanotun arotien varteen oli yöpynyt lammaslauma. Sitä vartioi kaksi paimenta. Toinen, noin kahdeksankymmenvuotias hampaaton ja vapisevakasvoinen vanhus makasi vatsallaan aivan tien poskessa kyynärpäät pölyisten ratamonlehtien seassa.

Oopperasta palattua

Posle teatra | 1892

Palattuaan äitinsä kanssa oopperasta, jossa esitettiin "Jevgeni Oneginia", Nadja Zelenina heti huoneeseensa päästyään heitti kiireesti puvun yltään, päästi palmikon hajalleen ja yllään vain alushame ja valkoinen pusero istuutui pöydän ääreen kirjoittamaan samanlaisen kirjeen kuin Tatjana.

Opetus

Razmazija | 1883 | Oskolki

Eräänä päivänä kutsuin huoneeseeni lasten opettajattaren Julia Wasiljevnan. Oli tehtävä tili.

– Istukaa, Julia Wasiljevna! sanoin hänelle. – Tehdäänpäs nyt laskut! Te warmaankin tarwitsette rahoja, mutta olette niin kaino, ettette uskalla pyytää. Kas niin … Sopimuksemme mukaan olette saapa kolmekymmentä ruplaa kultaa …

– Neljäkymmentä …

Ostereita

[Sama kertomus kuin Osterit]

Osterit

Ustritsy | Устрицы | 1884 | Budilnik

Minun ei tarvitse liikoja jännittää muistiani voidakseni tarkalleen muistaa sateisen, hämärän syyspäivän, jolloin seisoin isäni kanssa eräällä vilkasliikenteisellä Moskovan kadulla ja tunsin, miten vähitellen jouduin kummallisen sairaudentilan valtaan.

P

Paha poika

Zloi maltšik | 1883

Ivan Ivanytš Lapkin, miellyttävän näköinen nuori mies, ja Anna Semjonovna Zamblitskaja, pystynenäinen nuori tyttö, laskeutuivat jyrkkää rantatörmää ja istuutuivat penkille. Penkki oli ihan veden rajassa nuorten tuuheiden pajupensaiden keskellä.

Pahantekijä

Zloumyšlennik | 1885 | Peterburgskaja gazeta

Tutkintotuomarin edessä seisoo pienikokoinen, harvinaisen laiha miehenrähjys, jolla on yllään kotikutoisesta kankaasta ommeltu kirjava paita ja jalassa paikatut housut.

Painajainen

Košmar | Кошмар | 1886 | Novoje vremja

Talonpoikaisoikeuston jäsen, nuorenläntä kolmenkymmenen vanha mies, nimeltä Kunin, oli matkalla Pietarista kotikyläänsä Borisowoon. Perille tultuaan hän lähetti ratsumiehen heti sikäläistä pappia, Jakow Smirnowia hakemaan.

Paksukainen ja ohukainen

Tolstyi i tonki | Толстый и тонкий | 1883 | Oskolki

Nikolain rautatieasemalla tapasi kaksi ystävystä toisensa: toinen oli lihava, toinen laiha. Lihava oli juuri syönyt päivällistä asemalla, ja hänen rasvaiset huulensa kiiltelivät kuin kypsyneet kirsikat. Hänestä levisi sherryn ja fleurs d'orangen tuoksu.

Panettelu

[Sama kertomus kuin Juoru]

Pariisiin

V Pariž! | В Париж! | 1886 | Oskolki

...

Parturissa

V tsirulne | 1883 | Zritel

On aamu. Kello ei ole vielä seitsemää, mutta Makar Kusmitsh Blestkinin parturitupa on jo auki.

Pelko

Strah | Страх | 1892 | Novoje vremja

Dmitri Petrovitsh Silin oli päättänyt lukunsa yliopistossa ja palvellut sen jälkeen virkamiehenä Pietarissa, mutta heittänyt virkansa kolmekymmenvuotiaana ja ruvennut maanviljelijäksi. Maanviljeleminen onnistui häneltä jotakuinkin hyvin, mutta minusta näytti kuitenkin siltä, kuin hän ei olisi oikealla paikallaan ja että hän tekisi viisaasti, jos matkustaisi takaisin Pietariin.

Pelottavia tilanteita

Strahi | Страхи | 1886 | Peterburgskaja gazeta

Tähänastisen elämäni aikana minut on vallannut pelko ainoastaan kolme kertaa. Ensimmäiseen todelliseen pelkoon, joka sai hiukseni nousemaan pystyyn ja muurahaiset hiipimään ihollani, oli syynä sinänsä vähäpätöinen, mutta outo ilmiö.

Perheen isä

Otets semeistva | Отец семейства | 1885 | Peterburgskaja gazeta

Näin tapahtuu tavallisesti kunnon pelihäviön tai juominkien jälkeen vatsakatarrin alkaessa vaivata. Štepanytš Žilin herää silloin poikkeuksellisen pahantuulisena. Hän on happamen, rutistuneen ja nuhraantuneen näköinen;

Perheenisä

[Sama kertomus kuin Perheen isä]

Pieni erehdys

[Sama kertomus kuin Ei onnistunut!]

Pienokaiset

[Sama kertomus kuin Lapsia]

Piinaviikolla

Na strastnoi nedele | 1887

— Mene jo, soitetaan. Ja katso, ettet ole kirkossa vallaton, siitä Jumala rankaisee. Äiti työntää käteeni muutamia vaskirahoja välttämättömiä menoja varten ja samassa unohtaen minut juoksee jäähtyneiden silitysrautojen luo.

Piispa

[Sama kertomus kuin Piispa Pietari]

Piispa Pietari

Arhierei | Архиерей | 1902 | Žurnal dlja vseh

Palmulauantai-iltana Staro-Petrovskin luostarissa toimitettiin vigiliajumalanpalvelusta. Kun palmunoksia ruvettiin jakamaan, läheni kello kymmentä, tuli lampukoissa himmeni, niiden sydämet karrettuivat, kaikki peittyi sumuun. Hämyisessä kirkossa huojuva kansanjoukko muistutti aaltoilevaa merta,

Pimeässä

V potemkah | 1886

Keskikokoinen kärpänen tunkeutui prokuraattorinapulaisen, hovineuvos Gaginin nenään. Lieneekö sitä vaivannut uteliaisuus tai mahdollisesti se joutui sinne muuten vain pimeässä, mutta joka tapauksessa nenä ei voinut sietää toisrotuisen olennon läsnäoloa ja antoi aivastusmerkin.

Pimeässä sattuu

[Sama kertomus kuin Pimeässä]

Poikia

[Sama kertomus kuin Pojat]

Pojat

Maltšiki | 1887

— Volodja tuli! joku huusi ulkona.

— Herrajestas sentään, Volodja tuli, Natalja päivitteli saliin juostessaan.

Koko Koroljevien perhe oli odottanut Volodjaa joka hetki tulevaksi ja säntäsi nyt ikkunaan. Portaiden edessä höyrysi valkoinen troikka.

Polinka

Polenka | 1887 | Peterburgskaja gazeta

Kello kävi kahta jälkeen puolen päivän. Korutavaroiden myymälässä "Pariisin uutuudet", joka sijaitsee pasaasin varrella, on kaupankäynti vilkkaimmillaan.

Postikonttorissa

[Sama kertomus kuin Herra postimestarin luona]

Postissa

[Sama kertomus kuin Herra postimestarin luona]

Postitoimistossa

[Sama kertomus kuin Herra postimestarin luona]

Potilastapaus

[Sama kertomus kuin Eräs tapaus lääkärin elämästä]

Puhuja

Orator | Оратор | 1886 | Oskolki

Eräänä kauniina aamuna haudattiin kollegianasessori Kirill Ivanovitš Vavilonov, jonka kuoleman syynä oli kaksi isänmaassamme yleisesti levinnyttä tautia: ilkeä akka ja alkoholismi.

Kun hautajaissaattue lähti kirkolta hautausmaalle, eräs vainajan virkatoveri, joku Poplavski, otti ajurin ja ajoi kiireesti ystävänsä Grigori Petrovitš Zapoikinin luo. Tämä oli vielä nuori mies, mutta jo melko tunnettu.

Puoliso

Supruga | 1895

Olenhan minä pyytänyt teitä olemaan järjestämättä minun kirjotuspöytääni, — sanoi Nikolai Jevgrafitsh. — Teidän jäjiltänne ei löydä koskaan mitään. Missä on sähkösanoma? Mihin olette sen viskannut? Olkaa hyvä ja hakekaa. Se on Kasanista, päivätty eilen.

Päivä maalla

Den za gorodom | День за городом | 1886

Yhdeksäs tunti aamulla. Tumma, lyijymäinen pilvenmöhkäle ryömii aurinkoa vastaan. Sitä pitkin välkähtelevät silloin tällöin kiemurtelevat salamat.

R

Rakkaudesta

O ljubvi | О любви | 1898 | Russkaja mysl

Seuraavana päivänä aamiaisella tarjottiin erittäin herkullisia piiraita, rapuja ja lampaankyljyksiä; ja aterioitaessa yläkertaan tuli kokki Nikanor tiedustelemaan, mitä vieraat halusivat päivälliseksi. Hän oli keskimittainen mies, jolla oli pulleat kasvot ja pienet silmät ja ajeltu leuka, ja näytti siltä, ettei hänen viiksiään ollut ajeltu, vaan peräti nyhdetty pois.

Rakkaus

Ljubov | 1886 | Peterburgskaja gazeta

"Kello on kolme yöllä. Ikkunoistani katselee tyyni huhtikuun yö ja vilkuttaa minulle lempeästi tähtiensä tuikkeella. En nuku. Minun on niin hyvä olla!

Rakkaus

[Sama kertomus kuin Rakkaudesta]

Rakkauskirje

Na datše

...

Rattailla

Na podvode | 1897

Puoli yhdeksältä aamulla lähdettiin kaupungista. Maantie oli kuiva, oivallinen huhtikuun aurinko paistoi kuumasti, mutta ojissa ja metsässä oli vielä lunta. Häijy, pimeä ja pitkä talvi oli vielä lähellä ja kevät oli tullut äkkiä, mutta nyt vankkureilla istuva Marja Vasiljevna ei nähnyt mitään uutta ja mielenkiintoista

Ritarimerkki

[Sama kertomus kuin Kunniamerkki]

Romaani bassoviulusta

Roman s kontrabasom | 1886 | Oskolki

Kontrabasson soittaja Smytškov oli matkalla kaupungista ruhtinas Bibulovin huvilalle, missä kihlajaisten vuoksi "on määrä viettää" soitto- ja tanssi-iltaa. Hänen selässään on tukevasti kookas bassoviulu nahkakotelossaan. Smytškov käveli pitkin joen rantaa, jonka vilpoinen vesi

Rotkossa

V ovrage | В овраге | 1900 | Žizn

Uklejevon kylä sijaitsi rotkossa, niin että viertotielle ja rautatieasemalle näkyivät vain kellotorni ja pumpulitehtaiden savupiiput. Kun ohikulkijat kysyivät, mikä kylä se oli, heille vastattiin: — Se on se kylä, jossa lukkari hautajaisissa söi kaiken kalanmädin.

Rotschildin viulu

Skripka rotšilda | 1894

Kaupunki oli pieni, kylää kehnompi, eikä siellä edes asunut juuri muita kuin ikäloppuja ihmisiä, jotka kuolivat suorastaan harmillisen harvoin. Sairaalaan taas ja vankityrmään tarvittiin arkkuja hyvin vähän. Asiat olivat lyhyesti sanoen viheliäisellä kannalla.

Rouva

Barynja | Барыня | 1882 | Moskva

Maksim Zhurkovin tuvan luo ajoivat pölyistä ja kuivettunutta ruohikkoa kahisuttaen sievän vjatkalaisen parivaljakon vetämät vaunut. Vaunuissa istuivat rouva, Jelena Jegorovna Strelkova, ja hänen tilanhoitajansa, Felix Adamovitsh Rzhevetski. Tilanhoitaja hypähti notkeasti vaunuista maahan, astui tuvan luo ja koputti etusormellaaan ikkunalasiin. Tuvassa syttyi valo.

Rouva, jolla oli koira

[Sama kertomus kuin Nainen ja sylikoira]

Ruhtinatar

Knjaginja | Княгиня | 1889 | Novoje vremja

N:n miesluostarin suurista, "Punaisiksi" sanotuista porteista ajoivat sisään neljän kauniin, hyvin ruokitun hevosen vetämät vaunut; pappismunkit ja noviisit, jotka seisoivat odottamassa hotellirakennuksen aatelisvieraille varatun puoliskon edustalla,

Ruotsalainen tulitikku

Švedskaja spitška | Шведская спичка | 1883 | Strekoza

Aamulla lokakuun 6. päivänä v. 1885 ilmestyi apulaisnimismiehen kansliaan, joka sijaitsi S:n kihlakunnan toisessa osastossa, hyvin pukeutunut nuori mies ja ilmoitti, että hänen isäntänsä, virastaan eronnut kaartin kornetti Mark Ivanovitš Kljauzov oli murhattu. Tehdessään tätä ilmoitusta nuori mies oli kasvoiltaan valkoinen ja kovin hermostunut. Hänen kätensä vapisivat, ja hänen katseestaan kuvastui mitä suurin kauhu.

Ruuvinpelaajat

[Sama kertomus kuin Skruuvi]

Ryöväys

[Sama kertomus kuin Liikaa suolaa]

S

Sadesäällä

Nenaste | 1887

Suuret sadepisarat ravistelivat hämäriä ikkunoita. Oli tuollainen huvila-asukkaan inhoama sadesää,

Sairashuone n:o 6

[Sama kertomus kuin Sali n:o 6]

Sairaskäynnillä

[Sama kertomus kuin Eräs tapaus lääkärin elämästä]

Salaisuus

Taina | 1887

Palattuaan ensimäisen pääsiäispäivän illalla vieraista kotiin otti todellinen valtioneuvos Navagin

Salaperäinen luonne

[Sama kertomus kuin Arvoituksellinen luonne]

Sali n:o 6

Palata n:o 6 | Палата № 6 | 1892 | Russkaja mysl

Sairaalan pihalla on pienehkö sivurakennus, jota ympäröivät sakeana metsänä takiaiset, nokkoset ja villihamppu. Sen katto on ruostunut, savupiippu puoleksi luhistunut, kuistin portaat ovat lahonneet ja kasvavat ruohoa, seinärappauksesta ovat pelkät muistot jäljellä.

Samppanja

Šampanskoje | 1887

Sinä vuonna, jolloin kertomukseni alkaa, minä palvelin päällikkönä eräällä meidän lounaisten rautateittemme pysäkillä.

Sankari-nainen

Geroi-barynja | Герой-барыня | 1883 | Oskolki

Lydia Jegoroowna lähti etehisbalkonille juomaan aamukahvia. Aika läheni jo helteistä ja tukalaa keskipäivää, mutta se ei kuitenkaan estänyt sankaritartamme pukeutumasta mustaan silkkipukuun, joka oli pistetty kiinni ihan leuan alta ja puristi vyötäisiä kuin ruuvipenkki.

Saunassa

V bane | 1885

"Hei, sinä olio", paksu, valkohipiäinen herrasmies hihkaisee huomattuaan sumun läpi pitkän ja hontelon miehen, jolla on harva parta ja rinnassaan suuri vaskiristi, "lyö löylyä!"

Se ei ollutkaan hän

[Sama kertomus kuin Juuri hän se oli!]

Seireeni

Sirena | Сирена | 1887 | Peterburgskaja gazeta

N:n rauhakäräjien erään istunnon jälkeen tuomarit kokoontuivat neuvotteluhuoneeseen riisuakseen virkapuvut yltään, levätäkseen hetkisen ja hajaantuakseen koteihinsa päivälliselle.

Sekasotkua

[Sama kertomus kuin Kuhnailua]

Sielumessu

[Sama kertomus kuin Muistiaisjuhla]

Sinotshka

Zinotška | Зиночка | 1887 | Peterburgskaja gazeta

Joukkue metsästäjiä oli yöpynyt pieneen talonpoikaismajaan ja loikoili paraikaa äskettäin korjatuilla heinillä. Kuu paistoi ikkunasta sisään, hanurin surullinen soitto kuului kyläraitilta, heinien tuoksu oli huumaavaa, mutta hieman pahanhajuista.

Sisämaan kartano

[Sama kertomus kuin Taiteilijan tarina]

Skruuvi

Vint | 1884

Eräänä inhottavana syysyönä Andrei Stepanovits Peresolin ajoi kotiin teatterista. Hän mietti ajaessaan, kuinka paljon hyvää teatterit voisivat saada aikaan, jos niissä näyteltäisiin mieltäylentäviä näytelmiä.

Soittajan seikkailu

[Sama kertomus kuin Romaani bassoviulusta]

Sotamies Gusev

Gusev | Гусев | 1890 | Novoje vremja

Pimeni jo, kohta tulisi yö. Gusev, epämääräiseksi ajaksi lomalle päästetty sotamies, kohottautuu riippuvuoteessaan ja sanoo puoliääneen: — Kuuletko, Pavel Ivanytš? Eräs sotamies kertoi minulle Sutšanissa: heidän laivansa ajoi matkalla ison kalan päälle ja silloin laivan pohja repesi.

Surkea tapaus

Sobytije | Событие | 1886 | Peterburgskaja gazeta

Aamu. Ikkunalasien jääpitsien läpi tunkeutuu lastenhuoneeseen kirkas auringonvalo. Vanja, kuusivuotias poika, jonka pää on sileäksi keritty ja nenä napin näköinen, ja hänen Nina-siskonsa

Suru

[Sama kertomus kuin Tunnontuskat]

Suru

Toska | Тоска | 1886 | Peterburgskaja gazeta

Iltahämärä. Kookkaat märät lumihiutalet leijailevat laiskasti juuri sytytettyjen lyhtyjen ympärillä ja laskeutuvat ohuena, pehmeänä kerroksena katoille, hevosten selkään, ihmisten hartioille, hatuille.

Susanna

Tina | Тина | 1886 | Novoje vremja

"M. E. Rotsteinin perillisten" viinatehtaan suurelle pihalle ajoi satulassa sulavasti keinahdellen nuori mies yllään upseerin lumivalkoinen levätti. Aurinko hymyili huolettomana luutnantintähdissä, heijastui koivujen valkoisista rungoista

Susanna Moisejevna

[Sama kertomus kuin Susanna]

Suudelma

Potselui | 1887 | Novoje vremja

Toukokuun 20 päivänä kello 8 illalla kaikki leirille matkalla olevan N:n reservitykistöprikaatin kuusi patteria yöpyivät Mestetško-nimiseen kylään.

Suutari ja sielunvihollinen

Sapožnik i netšistaja sila | 1888

Oli jouluaatto. Marja oli jo kauan vedellyt unia uunin päällä, lampusta oli öljy palanut vähiin, mutta Theodor Nilov yhä vain istui ja työskenteli.

Sydänkäpynen

[Sama kertomus kuin Kullanmuru]

T

Taideteos

[Sama kertomus kuin Taiteen tuote]

Taiteen tuote

Proizvedenie iskusstva | Произведение искусства | 1886 | Oskolki

Pidellen kainalossaan jotakin esinettä, joka oli kääritty "Pörssilehden numeroon" 223, Saša Smirnov, äitinsä ainoa poika, otti kasvoilleen imelän ilmeen ja astui tohtori Košelkovin työhuoneeseen.

Taiteilijan tarina

Dom s mezoninom | Дом с мезонином | 1896 | Russkaja mysl

Tämä tapahtui kuusi seitsemän vuotta sitten asuessani eräässä T:n kuvernementin piirikunnassa, tilanomistaja Belokurovin maatilalla. Belokurov oli nuori mies, joka nousi hyvin varhain, kuljeskeli hihattomassa alustakissaan, joi iltaisin olutta ja valitteli minulle ehtimiseen, ettei hän mistään eikä kenenkään taholta saanut osakseen myötätuntoa.

Talonpoikaiselämää

[Sama kertomus kuin Talonpoikia]

Talonpoikia

Mužiki | Мужики | 1897

Moskovalaisen "Slaavilainen basaari"-nimisen hotellin lakeija Nikolai Tšikildejev sairastui. Hänen jalkansa tulivat tunnottomiksi ja käynti muuttui niin, että hän oli kerran käytävää pitkin kulkiessaan kompastunut ja kaatunut tarjottimineen, jolla oli ollut savustettua liikkiötä ja herneitä. Hänen oli jätettävä paikkansa.

Tapaus lääkärin elämästä

[Sama kertomus kuin Eräs tapaus lääkärin elämästä]

Tappo

Ubistvo | 1895

Progonnajan asemalla pidettiin yöjumalanpalvelusta. Suuren, kultapohjalle heleästi maalatun ikonin edessä seisoi parvi asemavirkailijoita, heidän vaimojaan ja lapsiaan, sekä puunkaatajia ja sahureita, jotka olivat työssä läheisellä rautatielinjalla.

Tarpeettomia ihmisiä

Lišnie ljudi | Лишние люди | 1886 | Peterburgskaja gazeta

On kesäkuun ilta, kello käy seitsemättä. "Hilkovon" pysäkiltä raahustaa lähimpään huvilayhdyskuntaan joukko juuri junasta poistuneita huvila-asukkaita, enimmäkseen perheenisiä kuormattuina nyytein, salkuin ja naisten pukukoteloin.

Taudinpuuska

Pripadok | Припадок | 1888

Lääketieteen ylioppilas, medisiinari Maier ja Moskovan taidekoulun oppilas Rybnikov tulivat kerran iltasella ystävänsä, juristi Vasiljevin luo ja kehottivat tätä lähtemään heidän kanssaan S:n kadulle. Vasiljev esteli pitkän aikaa, mutta puki vihdoin ylleen ja lähti heidän mukaansa.

Teeskentelijät

Simuljanty | 1885 | Oskolki

Kenraalitar Marfa Petrovna Petshonkina, tahi Petshontshiha, kuten musikat häntä nimittävät, on jo kymmenisen vuotta harjoitellut homeopatian alalla

Tohtori Jonitsh

[Sama kertomus kuin Jonytš]

Toimen miehiä

Gospoda obyvateli | Господа обыватели | 1884

Ensimmäinen näytös.

Kaupungin valtuuston ylimääräinen istunto.

Kaupunginpää (maiskuttaen huulillaan ja korvallistaan vetelästi kaahnuttaen): — Tässä tapauksessa, hyvät herrat, eikö sopisi kuulla palomestari Semjon Wawilitshin mielipidettä, joka on asiaan perehtynyt? Selittäköön ensin, saammepahan sitte nähdä!

Tsss . . . ! !

[Sama kertomus kuin Tsss! – hiljaa –]

Tsss! – hiljaa –

Tsss! | Тссс! | 1886 | Oskolki

Iwan Jegorowitsh Krasnuchin, eräs keskinkertainen sanomalehden toimittaja, tulee kotiin myöhään yöllä. Hän on alakuloisella ja synkällä tuulella ja kulkee enemmän kuin tawallista ajatuksissaan. Luulisi hänen joko odottawan yöllistä kotitarkastusta tai hautowan itsemurhahankkeita.

Tulet

Ogni | Огни | 1888 | Severnyi vestnik

Koira alkoi levottomasti haukkua oven takana. Insinööri Ananjev, hänen apulaisensa ylioppilas von Stenberg ja minä menimme ulos katsomaan, ketä se haukkui. Minä olin parakissa vieraana, eikä minun olisi tarvinnut mennä ulos, mutta tunnustan suoraan, että juotu viina oli saanut pääni hiukan pyörälle ja olin iloinen saadessani hengittää raitista ilmaa.

Tunnontuskat

Gore | Горе | 1885

Sorvaaja Grigori Petrov, joka tunnettiin alansa taiturina ja samalla koko Galtšinskajan kunnan pahimpana juoppona ja rellestäjänä, oli viemässä sairasta vanhaa vaimoaan kunnan sairaalaan.

Tuntemattoman tarina

Rasskaz neizvestnogo tšeloveka | Рассказ неизвестного человека | 1893 | Russkaja mysl

Syistä, joista ei nyt ole paikallaan kertoa yksityiskohtaisesti, minun oli määrä ryhtyä palvelemaan lakeijana erästä Orlov-nimistä pietarilaista virkamiestä. Hän oli kolmenkymmenenviiden ikäinen ja häntä kutsuttiin etu- ja isännimeltä Georgi Ivanytšiksi.

Turha voitto

Nenužnaja pobeda | Ненужная победа | 1882 | Budilnik

Aurinko oli ennättänyt puolitiehen matkallaan länteen, kun Zwiebusch ja Ilka Koiranhammas poikkesivat valtatieltä ja suuntasivat kulkunsa Goldaugenien kreivillisen linnan puistoa kohti. Sää oli kuuma ja helteinen.

Turvaton olento

Bezzaštšitnoje suštšestvo | Беззащитное существо | 1887 | Oskolki

Vaikka Kistunovin jalkaleinikohtaus yöllä oli ollut perin vaikeata laatua

Tuska

[Sama kertomus kuin Suru]

Tuttu mies

Znakomyi mužtšina | 1886

Hurmaava Vanda eli kunniallinen kansalainen Nastasja Kanavkina, niinkuin sanottiin hänen passissaan, joutui sairaalasta päästyään tilanteeseen, jollaista hänelle ei ollut vielä milloinkaan aikaisemmin sattunut: ei ollut asuntoa eikä kopeekkaakaan rahaa. Miten olla?

Tyttöopistossa

V pansione | 1886

Madame Jeunessemin yksityisessä tyttöopistossa kello lyö kaksitoista. Opistolaiset, velttoja ja heikkoverisiä tyttöjä, lähtevät astelemaan käsikynkkää kiltisti ja säädyllisesti pitkin käytävää.

U

Ullakkokerroksella varustettu talo

[Sama kertomus kuin Taiteilijan tarina]

Unen horteessa

Sonnaja odur | 1885

Piirioikeuden istunto on parhaillaan menossa. Syytettyjen penkillä istuu keski-ikäinen herra, jolla on juopon kasvot; häntä syytetään kavalluksista ja väärennyksistä. Laiha, kapeaharteinen sihteeri lukee hiljaisella tenoriäänellä kuulustelupöytäkirjaa.

Unohtunut nimi

Zabyl!! | Забыл!! | 1882 | Moskva

Nuoruudessaan sukkelana liehunut luutnantti, taitava tanssittaja, naisten liehakoitsija, mutta nykyisin lyhyenläntä, lihavahko ja kahdesti halvauskohtauksen saanut tilanomistaja Ivan Prohorovitš Gauptvahtov poikkesi väsyneenä ja kiusaantuneena suureen soitinkauppaan ostamaan nuotteja.

V

Vaikuttava puolustusasianajaja

Slutšai iz sudebnoi praktiki | 1883 | Zritel

...

Vaimoni

Žena | Жена | 1892 | Severnyi vestnik

Olin saanut tällaisen kirjeen: "Armollinen herra Pavel Andrejevitš! Ei kovinkaan kaukana teistä, nimittäin Pjostrovon kylässä, tapahtuu murheellisia asioita, joista katson olevani velvollinen ilmoittamaan. Kaikki tuon kylän talonpojat möivät omaisuutensa ja lähtivät muuttamaan Tomskin kuvernementtiin, mutta eivät päässeet perille ja tulivat takaisin.

Vaimoväkeä

Baby | Бабы | 1891

Raibushon kylässä kohoaa korkealla kivijalalla kaksikerroksinen rautakattoinen talo aivan vastapäätä kirkkoa. Alikerrassa asuu perheineen isäntä itse, Filip Ivanov Kashin, liikanimeltään Djudja, mutta ylikerrassa, jossa kesäisin on kovin kuuma ja talvisin kovin kylmä, asustavat matkoillaan ohikulkevat virkamiehet, kauppiaat ja tilanomistajat.

Valehteli liikaa

[Sama kertomus kuin Liikaa suolaa]

Vanha talo

Staryi dom | 1887 | Peterburgskaja gazeta

Vanha talo oli purettava, jotta sen paikalle voitaisiin rakentaa uusi. Kuljetin arkkitehtiä tyhjissä huoneissa ja kerroin hänelle monenlaisia juttuja. Repaleiset seinäpaperit, sameat ikkunaruudut, mustat uunit — kaikki tämä toi mieleen menneitä taloon liittyviä muistoja.

Vanhuus

Starost | 1885 | Peterburgskaja gazeta

Arkkitehti, valtioneuvos Uzelkov saapui kotikaupunkiinsa, jonne hänet oli kutsuttu entistämään hautausmaan kirkkoa. Tässä kaupungissa hän oli syntynyt, opiskellut, kasvanut ja mennyt naimisiin, mutta poistuttuaan junanvaunusta hän oli tuskin tuntea sitä.

Vanjka

[Sama kertomus kuin Kirje isoisälle]

Vanka

[Sama kertomus kuin Kirje isoisälle]

Varkaita

Vory | Воры | 1890

Välskäri Jergunov, tyhjänpäiväinen ihminen, joka tunnettiin kihlakunnassa myös suurena kerskailijana ja juoppona, palasi eräänä pyhäiltana Repinosta, missä hän oli ollut tekemässä ostoksia sairaalalle.

Vastoinkäyminen

[Sama kertomus kuin Ei onnistunut!]

Vedonlyönti

Pari | Пари | 1889 | Novoje vremja

Oli pimeä syysyö. Vanha pankkiiri käveli työhuoneessaan nurkasta nurkkaan ja muisteli, kuinka viisitoista vuotta sitten syksyllä hänen luokseen oli kokoonnuttu viettämään iltaa.

Venäläisiä talonpoikia

[Sama kertomus kuin Talonpoikia]

Vera

[Sama kertomus kuin Verotshka]

Verotshka

Verotška | Верочка | 1887 | Novoje vremja

Ivan Aleksejevitsh Ognev muistaa, kuinka sinä elokuisena iltana avasi helistellen lasioven ja astui kuistiin.

Vieraalla maalla

Na tšužbine | 1885 | Oskolki

On sunnuntai, kesäpäivä. Tilanomistaja Kamyshev istuu ruokasalissaan runsaan aamiaispöydän ääressä

Viha

[Sama kertomus kuin Sinotshka]

Vihamiehiä

[Sama kertomus kuin Viholliset]

Viholliset

Vragi | 1887 | Novoje vremja

Pimeänä syyskuun iltana, kellon käydessä kymmentä kuoli kurkkumätään zemstvon lääkärin, tohtori Kirilovin ainoa poika, kuusivuotias Andrei. Äidin juuri laskeutuessa ensimmäisen syvän epätoivon puuskassa polvilleen lapsen vuoteen viereen eteisessä soi äkkiä ovikello vaativasti.

Viimeinen naismohikaani

Poslednaja mogikanša | 1885 | Peterburgskaja gazeta

Minä ja tilanomistaja, virastaan eronnut esikuntaratsumestari Dokukin, jonka luona olin keväällä vieraissa, istuimme eräänä kauniina kevätaamuna isoäidin nojatuoleissa ja katselimme ikkunasta ulos.

Viisas talonmies

Umnyi dvornik | 1883 | Zritel

Talonmies Filip seisoi keskellä keittiötä ja piti nuhdesaarnaa. Häntä kuuntelivat miespalvelijat, kuski, kaksi sisäkköä, kokki, keittäjätär ja kaksi apukokkia, jotka olivat kokin omia lapsia. Joka aamu talonmies saarnasi jotakin, ja tänä aamuna hänen puheensa sisältönä oli valistus.

Virkamatkalla

Po delam služby | 1899

Virkaatekevä tutkintotuomari ja piirilääkäri olivat menossa Syrnjan kylään tekemään ruumiinavausta. Matkalla heidät tapasi pyry, he ajoivat kauan eksyksissä eivätkä tulleet perille puolenpäivän aikaan, kuten olivat aikoneet, vaan vasta illalla, kun oli jo pimeä. Oli mentävä kunnantuvalle yöksi.

Virkamiehen kuolema

Smert tšinovnika | Смерть чиновника | 1883 | Oskolki

Eräänä kauniina iltana istui vähemmän kaunis ulosottomies Ivan Dmitritš Tšervjakov teatterin toisessa nojatuolirivissä ja katseli kiikarilla "Cornevillen kelloja". Hän katseli ja tunsi olevansa autuuden huipulla. Mutta yhtäkkiä ... Kertomuksissa esiintyy usein tuo "yhtäkkiä".

Virkateitä

Mnogo bumagi | Много бумаги | 1886 | Oskolki

"Minulla on kunnia nöyrimmästi ilmottaa: 8 p. tätä marraskuuta on huomattu tauti kahdessa pojassa, jotka lapset koulusta tultuaan sanoivat, että muutkin koululaiset sairastavat kurkkutautia ja koko ruumis on rokahtumilla, ne käyvät kunnan koulua Sharowissa. 19 p. marraskuuta 1885. Kylänvanhin Jefim Kirilow."

Virkatutkinto

Ekzamen na tšin | Экзамен на чин | 1884

"Maantieteen opettaja Halkin vihaa minua, uskokaa pois, enkä minä tänään läpäise suorittaessani hänelle virkatutkintoa", puhui X:n postitoimiston vastaanottaja Jefim Zaharyitš Fendrikov hermostuneena

Voittolippu

Vyigryšnyi bilet | 1887

Ivan Dmitritsh, keskiluokan mies, joka perheineen vuosittain kuluttaa tuhatkaksisataa ruplaa ja on sangen tyytyväinen kahtaloonsa, istahti kerran illallisen jälkeen sohvaan

Volodja

Volodja | 1887 | Peterburgskaja gazeta

Kesäisenä sunnuntai-iltana kello viiden aikaan istui Volodja, seitsentoistavuotias, sairaaloinen, ruma ja ujo nuorukainen Shumihinin huvilan lehtimajassa ja ikävöi.

Y

Yksi monista

Odin iz mnogih | 1887 | Peterburgskaja gazeta

Tuntia ennen junan lähtöä astuu perheenisä, jonka joukko asuu kesähuvilassa, erään ystävänsä huoneeseen ja puolinääntyneenä retkahtaa sohvalle. Hänellä on kantamuksena suuri lasivarjostin lamppua varten, lasten leikki-polkupyörä ja pieni ruumisarkku.

Ylioppilas

Student | Студент | 1894 | Russkije vedomosti

Sää oli aluksi hyvä, tyyni. Rastaat raksuttivat ja läheisillä soilla kumisi jokin elävä valittavasti kuin olisi puhallettu tyhjään pulloon. Joku lehtokurppa kurnahti pitkään ja siihen osunut laukaus kajahti keväiseen ilmaan laajalle ja hilpeästi, mutta metsän hämärtyessä alkoi parahiksi idästä puhaltaa hyytävän kylmä tuuli ja kaikki hiljeni. Lätäköt vetäytyivät jääriitteeseen ja metsässä tuntui epämiellyttävältä, hiljaiselta ja yksinäiseltä. Tuoksui talvelta.

Ylipuutarhurin kertomus

Rasskaz staršego sadovnika | 1894

Keivi N:n tilan kasvihuoneesta myytiin parhaillaan kukkia. Ostajia oli vähän: minä, tilanomistaja-naapurini ja eräs nuori metsäkauppias. Sillä aikaa kun työmiehet kantoivat meidän upeita ostoksiamme ja lastasivat niitä rattaille, me istuimme kasvihuoneen ovella ja haastelimme, mitä mieleen sattui juolahtamaan.

Ylitti määrän

[Sama kertomus kuin Liikaa suolaa]

Yö ennen oikeudenkäyntiä

Notš pered sudom | Ночь перед судом | 1886 | Oskolki

— Tuo merkitsee onnettomuutta! sanoi ajomies kääntyen puoleeni ja osoittaen ruoskanvarrella jänistä, joka loikki tien yli. Tiesin ilman jänistäkin, että asemani oli toivoton. Olin matkalla S:n piirioikeuteen, missä minun piti istuutua syytettyjen penkille kaksinnaimisen takia.

Yö hautausmaalla

Notš na kladbiše | 1886 | Svertšok

— Ivan Ivanytš, kertokaa meille jotain pelottavaa! Ivan Ivanytš kiersi viiksiään, yskähti, maiskautti suutaan ja siirtyen lähemmäksi neitosia rupesi kertomaan: — Kertomukseni alkaa samoin kuin yleensäkin parhaat venäläiset tarinat; olin ryypyksissä, tunnnustan sen ...

Yökonsertti

Kot | Кот | 1883 | Oskolki

...

Ö

Öljytikku

[Sama kertomus kuin Ruotsalainen tulitikku]