alkuun

Anton Tšehovin suomennetut kertomukset

Tšehov-sivustoni on kutistunut vain kertomuksia, tai novelleja, käsittäväksi. Sivulle on koottu (melkein) kaikki Tšehovin kertomukset, joista minulla on suomennostieto. Kertomuksia on 215 216, joista kaksi on oikeastaan romaaneja. Monista kertomuksista on useita suomennoksia, mutta kaikista ei sivuilla ole tarkkoja julkaisutietoja. Suomennoksen otsikkoa seuraa vaihtelevasti: alkuteoksen nimi translitteroituna ja kyrillisenä, alkuteoksen julkaisuvuosi ja julkaisija.

Varhaisia lehdissä ilmestyneitä suomennoksia olen koonnut tänne.

A    E    G    H    I    J    K    L    M    N    O    P    R    S    T    U    V    Y 

Haaveita

Metšty Мечты  [66]
1886 | Novoje vremja

Kaksi maalaispoliisin apulaista — toinen mustapartainen, tanakkarakenteinen, jonka tavattoman lyhyet jalat näyttävät takaa katsottuna alkavan paljon alempaa kuin muiden ihmisten, toinen pitkä, laiha ja suora kuin seiväs, leuassa laiha tummannpunertava parta — on saattamassa kihlakunnan kaupunkiin kulkuria, joka on unohtanut henkilötietonsa.

Hammaskirurgi

Hirurgija Хирургия  [43]
1884 | Oskolki

Kunnansairaala. Avioliittohankkeissa lomalle matkustaneen lääkärin poissa ollessa sairaita ottaa vastaan välskäri Kurjatin, lihava, neljissäkymmenissä oleva mies, joka on pukeutunut raakasilkistä ommeltuun, kuluneeseen takkiin ja repaleisiin trikoohousuihin.

Hepsakka

Poprygunja Попрыгунья  [108]
1892 | Sever

Kaikki Olga Ivanovnan ystävät ja hyvät tuttavat olivat hänen häissänsä. ”Katsokaapa häntä: hänessä on jotakin, eikö totta?” puheli Olga Ivanovna ystävilleen nyökäten mieheensä päin ja aivan kuin haluten selittää, miksi hän oli mennyt naimisiin vaatimattoman ja melkoisen tavallisen miehen kanssa, joka ei ollut missään suhteessa huomattava.

Hermot reistailevat

Nervy Нервы  [81]
1885 | Oskolki

Arkkitehti Dimitri Osipovitš Vaksin palasi kaupungista huvilalleen juuri pidetyn spiritistisen istunnon tuoreet vaikutelmat mielessään.

Herra postimestarin luona

V potštovom otdelenii В почтовом отделении  [171]
1883 | Oskolki

Me hautasimme tuonaan vanhan postimestarimme, herra Sladkopertsevin, nuoren vaimon. Kätkettyämme kaunottaren maan poveen me esi-isäimme tavan mukaan palasimme vainajan asuntoon, herra postimestarin luo, "muistelemaan" vainajaa.

Kun pannukakut oli tuotu pöytään, alkoi leskivanhus itkeä katkerasti ja sanoi:

– Kuinka punaposkisia nuo pannukakut ovat, ihan kuin vaimo vainajani posket. Ja niin sieviä sitten!

Herra salaneuvos

Tainyi sovetnik Тайный советник  [150]
1886 | Novoje vremja

Huhtikuun alussa vuonna 1870 äitini Klavdia Arhipovna, luutnantin leski, sai Ivan-veljeltään, salaneuvokselta, kirjeen, jossa muun ohessa sanottiin: »Maksatautini on pakottanut minut oleskelemaan joka kesä ulkomailla, mutta koska minulla ei nyt ole liikeneviä varoja matkustaakseni Marienbadiin, on melko mahdotonta, että tulen viettämään ensi kesän sinun luonasi Kotšujevkassa, rakas siskoni…»

Hevosenkaltainen sukunimi

Lošadinaja familija Лошадиная фамилия  [62]
1885 | Peterburgskaja gazeta

Armeijasta eronneen kenraalimajuri Buldejevin hampaita särki. Hän huuhtoi suutaan votkalla ja konjakilla, pani kipeän hampaan koloon piipunperskoja, oopiumia, tärpättiä ja petrolia, voiteli poskea jodilla, työnsi korviinsa spriissä kostutettua pumpulia, mutta mikään aine ei auttanut tai sitten se aiheutti kuvotusta.

Holhooja

Opekun Опекун  [228]
1883 | Oskolki

. . .

Hotellissa

V nomerah В номерах  [167]
1885 | Oskolki

Kuulkaa, isäntä! — huusi huoneessa N:o 47 asuva vihasta punottava ja räiskähtelevä everstinrouva Nashatyrina hotellin isännälle.

Huutomerkki

Vosklitsatelnyi znak Восклицательный знак  [181]
1885 | Oskolki

Jouluyönä Fefim Fomitš Perekladin, kollegion sihteeri, kävi nukkumaan pahoilla mielin, jopa loukkaantuneena. — Jätä minut rauhaan, senkin paha henki! ärähti hän kiukkuisesti vaimolleen, joka kysyi, minkä vuoksi hän oli niin synkkä.

Huvila-asukkaita

Datšniki Дачники  [22]
1885 | Oskolki

Huvilayhdyskunnan asemasillalla käveli edestakaisin äskettäin naimisiin mennyt aviopari. Mies piteli kättään vaimon uumilla, vaimo puristautui miestä vasten, ja molemmat olivat onnellisia.

Hyvä loppu

Horoši konets Хороший конец  [46]
1887 | Oskolki

Ylikonduktööri Stytškinin luona istui eräänä hänen vapaapäivänään Ljubov Grigorjevna, edustavan näköinen, kuin parhaista vehnäjauhoista leivottu neljäkymmentävuotias nainen, joka välitti naimakauppoja ja hoiteli muitakin sellaisia tehtäviä, joista on tapana puhua vain kuiskaillen.

Hän lähti...

Ušla Ушла  [229]
1883 | Oskolki

. . .

Häät kenraalin kera

Svadba s generalom Свадьба с генералом  [148]
1884 | Oskolki

Eläkkeellä oleva kontra-amiraali Revunov-Karaulov, pienikokoinen, vanha ja kuivettunut ukko, palasi kerran torilta ja kantoi kiduksista elävää haukea. Hänen takanaan laahusti hänen keittäjättärensä Uljaana kainalossaan porkkanapussi ja nippu lehtitupakkaa, jota kunnianarvoisa amiraali käytti »lutikoita, koita ja torakoita sekä muita hyönteisiä vastaan, jotka asustavat ihmisen ruumiissa tai hänen kodissaan».

Hölmö

Durak Дурак  [230]
1883 | Zritel

. . .

Tšehov Anton

KirjojaBöckerBooksBücher
&Livres

TS | 8.11.19