alkuun

Anton Tšehovin suomennetut kertomukset

Tšehov-sivustoni on kutistunut vain kertomuksia, tai novelleja, käsittäväksi. Sivulle on koottu (melkein) kaikki Tšehovin kertomukset, joista minulla on suomennostieto. Kertomuksia on 215 216, joista kaksi on oikeastaan romaaneja. Monista kertomuksista on useita suomennoksia, mutta kaikista ei sivuilla ole tarkkoja julkaisutietoja. Suomennoksen otsikkoa seuraa vaihtelevasti: alkuteoksen nimi translitteroituna ja kyrillisenä, alkuteoksen julkaisuvuosi ja julkaisija.

Varhaisia lehdissä ilmestyneitä suomennoksia olen koonnut tänne.

A    E    G    H    I    J    K    L    M    N    O    P    R    S    T    U    V    Y 

Taiteen tuote

Proizvedenije iskusstva Произведение искусства  [114]
1886 | Oskolki

Pidellen kainalossaan jotakin esinettä, joka oli kääritty "Pörssilehden numeroon" 223, Saša Smirnov, äitinsä ainoa poika, otti kasvoilleen imelän ilmeen ja astui tohtori Košelkovin työhuoneeseen.

Taiteilijan tarina

Dom s mezoninom Дом с мезонином  [27]
1896 | Russkaja mysl

Tämä tapahtui kuusi seitsemän vuotta sitten asuessani eräässä T:n kuvernementin piirikunnassa, tilanomistaja Belokurovin maatilalla. Belokurov oli nuori mies, joka nousi hyvin varhain, kuljeskeli hihattomassa alustakissaan, joi iltaisin olutta ja valitteli minulle ehtimiseen, ettei hän mistään eikä kenenkään taholta saanut osakseen myötätuntoa.

Talonpoikia

Mužiki Мужики  [69]
1897 | Russkaja mysl

Moskovalaisen "Slaavilainen basaari"-nimisen hotellin lakeija Nikolai Tšikildejev sairastui. Hänen jalkansa tulivat tunnottomiksi ja käynti muuttui niin, että hän oli kerran käytävää pitkin kulkiessaan kompastunut ja kaatunut tarjottimineen, jolla oli ollut savustettua liikkiötä ja herneitä. Hänen oli jätettävä paikkansa.

Tappo

Ubistvo Убийство  [160]
1895 | Russkaja mysl

Progonnajan asemalla pidettiin yöjumalanpalvelusta. Suuren, kultapohjalle heleästi maalatun ikonin edessä seisoi parvi asemavirkailijoita, heidän vaimojaan ja lapsiaan, sekä puunkaatajia ja sahureita, jotka olivat työssä läheisellä rautatielinjalla.

Tarpeettomia ihmisiä

Lišnije ljudi Лишние люди  [60]
1886 | Peterburgskaja gazeta

On kesäkuun ilta, kello käy seitsemättä. "Hilkovon" pysäkiltä raahustaa lähimpään huvilayhdyskuntaan joukko juuri junasta poistuneita huvila-asukkaita, enimmäkseen perheenisiä kuormattuina nyytein, salkuin ja naisten pukukoteloin.

Taudinpuuska

Pripadok   [113]

Lääketieteen ylioppilas, medisiinari Maier ja Moskovan taidekoulun oppilas Rybnikov tulivat kerran iltasella ystävänsä, juristi Vasiljevin luo ja kehottivat tätä lähtemään heidän kanssaan S:n kadulle. Vasiljev esteli pitkän aikaa, mutta puki vihdoin ylleen ja lähti heidän mukaansa.

Teeskentelijät

Simuljanty Симулянты  [125]
1885 | Oskolki

Kenraalitar Marfa Petrovna Petshonkina, tahi Petshontshiha, kuten musikat häntä nimittävät, on jo kymmenisen vuotta harjoitellut homeopatian alalla

Toimen miehiä

Gospoda obyvateli   [38]

Ensimmäinen näytös.

Kaupungin valtuuston ylimääräinen istunto.

Kaupunginpää (maiskuttaen huulillaan ja korvallistaan vetelästi kaahnuttaen): — Tässä tapauksessa, hyvät herrat, eikö sopisi kuulla palomestari Semjon Wawilitshin mielipidettä, joka on asiaan perehtynyt? Selittäköön ensin, saammepahan sitte nähdä!

Tsss! – hiljaa –

Tsss! Тссс!  [221]
1886 | Oskolki

Iwan Jegorowitsh Krasnuchin, eräs keskinkertainen sanomalehden toimittaja, tulee kotiin myöhään yöllä. Hän on alakuloisella ja synkällä tuulella ja kulkee enemmän kuin tawallista ajatuksissaan. Luulisi hänen joko odottawan yöllistä kotitarkastusta tai hautowan itsemurhahankkeita.

Tulet

Ogni Огни  [92]
1888 | Severnyi vestnik

Koira alkoi levottomasti haukkua oven takana. Insinööri Ananjev, hänen apulaisensa ylioppilas von Stenberg ja minä menimme ulos katsomaan, ketä se haukkui. Minä olin parakissa vieraana, eikä minun olisi tarvinnut mennä ulos, mutta tunnustan suoraan, että juotu viina oli saanut pääni hiukan pyörälle ja olin iloinen saadessani hengittää raitista ilmaa.

Tunnontuskat

Gore Горе  [37]
1885 | Peterburgskaja gazeta

Sorvaaja Grigori Petrov, joka tunnettiin alansa taiturina ja samalla koko Galtšinskajan kunnan pahimpana juoppona ja rellestäjänä, oli viemässä sairasta vanhaa vaimoaan kunnan sairaalaan.

Tuntemattoman tarina

Rasskaz neizvestnogo tšeloveka   [117]
1893 | Russkaja mysl

Syistä, joista ei nyt ole paikallaan kertoa yksityiskohtaisesti, minun oli määrä ryhtyä palvelemaan lakeijana erästä Orlov-nimistä pietarilaista virkamiestä. Hän oli kolmenkymmenenviiden ikäinen ja häntä kutsuttiin etu- ja isännimeltä Georgi Ivanytšiksi.

Turha voitto

Nenužnaja pobeda Ненужная победа  [79]
1882 | Budilnik

Aurinko oli ennättänyt puolitiehen matkallaan länteen, kun Zwiebusch ja Ilka Koiranhammas poikkesivat valtatieltä ja suuntasivat kulkunsa Goldaugenien kreivillisen linnan puistoa kohti. Sää oli kuuma ja helteinen.

Turvaton olento

Bezzaštšitnoje suštšestvo Беззащитное существо  [18]
1887 | Oskolki

Vaikka Kistunovin jalkaleinikohtaus yöllä oli ollut perin vaikea ja hänen hermonsa sen johdosta ärtyneet, hän lähti aamulla kaikesta huolimatta virkaansa ja alkoi tavalliseen aikaan vastaanottaa henkilöitä, jotka pankkiasioissa pyrkivät hänen puheilleen.

Tuttu mies

Znakomyi mužtšina Знакомый мужчина  [193]
1886 | Oskolki

Hurmaava Vanda eli kunniallinen kansalainen Nastasja Kanavkina, niinkuin sanottiin hänen passissaan, joutui sairaalasta päästyään tilanteeseen, jollaista hänelle ei ollut vielä milloinkaan aikaisemmin sattunut: ei ollut asuntoa eikä kopeekkaakaan rahaa. Miten olla?

Tyttöopistossa

V pansione В пансионе  [169]
1886 | Oskolki

Madame Jeunessemin yksityisessä tyttöopistossa kello lyö kaksitoista. Opistolaiset, velttoja ja heikkoverisiä tyttöjä, lähtevät astelemaan käsikynkkää kiltisti ja säädyllisesti pitkin käytävää.

Tšehov Anton

KirjojaBöckerBooksBücher
&Livres

TS | 8.11.19