| < | Vihreät niityt | Freedom of the frozen lake | > |
− Olihan se vähän sellaista, miehen kuultiin sanovan
kun häntä vietiin pois eikä ollut enää mitään nähtävää
En koko aikana oikein löytänyt asentoani, en itseäni
Viimein kun oikein pahalta tuntui, kurkotin kohti peiliä
Mutta silloin sumujen savut olivat jo laskeutuneet
Niin käperryin ja näin portin ja laattakäytävän
Ja tiesin että kun ne tulisivat
Ne eivät astuisi laatoille
(Julkaistu WordPress-blogissa 26.7.2008)
Asiasanat: elämä
30.11.2025 · Tekstejä & kuvia
Palaute
Tommi Salonen
tommi.salonen at iki.fi