Anton Tšehovin suomennetut kertomukset

Tšehov-sisältöni on kutistunut vain kertomuksia, tai novelleja, käsittäväksi. Näille sivuille on koottu (melkein) kaikki Tšehovin kertomukset, joista minulla on suomennostieto. Kertomuksia on 219. Viimeisin lisäys on Nimipäivä, lisätty 10.11.25. Monista kertomuksista on tehty useita suomennoksia, mutta kaikista ei sivuillani ole tarkkoja julkaisutietoja.

Jonkinlainen luettelo Tšehov-julkaisuista löytyy sivuiltani täältä ja Tšehovista kirjoitetusta täältä. Kansalliskirjaston Digi-palvelusta löytyviä varhaisia suomennoksia olen koonnut tänne.

Sivuilla näytetään nyt suomennosten kaikki nimiversiot, kertomuksen alku kuitenkin vain niistä, jotka syystä tai toisesta kantavat arvonimeä "valittu". Nuoli vie kertomuksen, ei suomennoksen sivulle.

A E G H I J K L M N O P R S T U V Y

J

Johtaja sohvan alla
Antreprenjor pod divanom | Антрепренёр под диваном

Oli väliaika, jolloin näyttelijät vaihtoivat pukuja. Klavdija Matvejevna Dolskaja Kautshukowa, nuori miellyttävä taiteilijatar, joka oli innolla antautunut taiteeseensa, juoksi pukuhuoneeseensa ja alkoi riisuutua, vaihtaakseen mustalaisvaatteet husaarinpukuun. Välttääkseen turhia vaivoja ja että tämä puku säilyisi sileänä ja kauniina, päätti taiteilijatar riisuutua perusteellisesti, niin että hän oli lopulta täydellisessä „Eevan puvussa”.

[Suom. KjK]

Jonytš
Ionytš

Kun S:n kuvernementinkaupunkiin saapuneet valittivat ikäväänsä ja elämän yksitoikkoisuutta siellä, niin paikalliset asukkaat sanoivat ikäänkuin puolustuksekseen, että S:ssä oli päinvastoin oikein hyvä olla, että S:ssä oli kirjasto, teatteri, tanssiaisia ja päälle päätteeksi älykkäitä, kiinnostavia, miellyttäviä perheitä, joiden kanssa voi tehdä tuttavuutta.

[Suom. Juhani Konkka]

Jonytsh
Ionytš

Joutilaisuudessa
Ot netšego delat

Nikolai Andrejevitš Kapitonov, notaari, sytytti päivällisen jälkeen sikarin ja lähti makuuhuoneeseensa levolle. Hän asettui pitkäkseen, suojasi kasvonsa musliinikankaalla sääskiltä ja sulki silmänsä, mutta ei voinutkaan nukkua.

[Suom. Juhani Konkka]

Juoru
Kleveta

Juuri hän se oli!
To byla ona!

"Kertokaa, Pjotr Ivanovitš, meille jotakin!" neitoset huudahtivat.

Eversti pyöritteli harmaita viiksiään, karautti kurkkuaan ja lausui:

"Tämä tapahtui v. 1843, kun rykmenttimme majaili Tšenstohovin tienoilla. Minun on huomautettava teille, hyvät neitiseni, että talvi oli sinä vuonna tuima, niin ettei mennyt yhtään päivää, etteivät vartiosotilaat olisi palelluttaneet nenäänsä ja ettei lumipyry olisi tukkinut teitä.

[Suom. Lauri Savolainen]

Jälleennäkemisen ilo

Hiekkaista kylätietä ajoi lääninkaupunkiin laiha pappi yksihevosisella ajopelillä. Päivä läheni iltaa. Heinäkuun sietämätön kuumuus antoi periksi. Tienreunassa kasvava heikonpuoleinen ruis jätti pitkiä varjoja. Heiveröinen kopukka siirteli vaivalloisesti koipiaan nostattaen niilläkin liikkeillä valtavia pölypilviä...

[Suom. G. Olkkonen]

Järkiavioliitto
Brak po rastšetu

Leskirouva Mimrinan talossa Viiden Koiran kujan varrella istutaan hääillallisella. Pöydässä on kaksikymmentäkolme henkeä, joista kahdeksan ei syö mitään; he nokkivat vain nenällään ja valittavat, ettei maistu.

[Suom. Juhani Konkka]

Sivuston sisältöä

Kirjankansi hyllystämme

Anton Tšehovin suomennetut kertomukset

Tekstejä

Kirjoja, kansia hyllystämme (52)

Hyvinkäänkylän Lämpö & Vilu

 S    T    O    P 

N.B.

Kaikki | In English