Tšehov-sisältöni on kutistunut vain kertomuksia, tai novelleja, käsittäväksi. Näille sivuille on koottu (melkein) kaikki Tšehovin kertomukset, joista minulla on suomennostieto. Kertomuksia on 215 216 217. Viimeisin lisäys on Paaston aattona, lisätty 30.1.24. Monista kertomuksista on tehty useita suomennoksia, mutta kaikista ei sivuillani ole tarkkoja julkaisutietoja.
Jonkinlainen luettelo Tšehov-julkaisuista löytyy sivuiltani täältä ja Tšehovista kirjoitetusta täältä. Kansalliskirjaston Digi-palvelusta löytyviä varhaisia suomennoksia olen koonnut tänne.
Olen poistanut sekä pitkään toimimattomina olleille niv.ru-sivuille että lit.ru-sivuille johtaneet alkutekstilinkit, joita oli reippaasti yli puolet kaikista. Korvaan ne vähitellen toimivilla linkeillä. Nyt korvaamatta on vielä 163.
A E G H I J K L M N O P R S T U V Y
Nalim
Налим
1885 · Peterburgskaja gazeta
Kesäaamu. On hiljaista; vain sirkka sirahtelee rannalla ja jossakin äännähtelee arasti kotkanpoikanen. Taivaalla on liikkumattomia untuvapilviä, hajalle heitellyn lumen näköisiä...
Na puti
На пути
1886 · Novoje vremja
Kultapilvi yössä lepäeli
Jättivuoren rinnoill' ylevillä…
Lermontow.
Huoneessa, jota ravintolanpitäjä itse, kasakka Semjon Tshishtopljui, sanoo "vierashuoneeksi", koska se on määrätty ainoastaan matkustaville, istui suuren maalaamattoman pöydän ääressä kookas, leveäharteinen, neljänkymmenen korvissa oleva mies. Hän istui pää käsinojossa pöytää vasten ja nukkui.
Jeger
Егерь
1885 · Peterburgskaja gazeta
Oli helteinen ja tukahduttava keskipäivä. Taivaalla ei ollut yhtään pilveä. Auringon polttama ruoho katselee alakuloisesti, toivottomasti: vaikka sade tulisi, ei se saisi sitä viheriöimään.
Radost
Радость
1883 · Zritel
Oli sydänyö. Innostuneena, tukka pystyssä syöksyi Dmitri Kuldarov vanhempainsa asuntoon ja juoksi yhtä painoa huoneitten läpi. Vanhemmat olivat paraikaa menossa levolle.
Nu, publika!
Ну, публика!
1885 · Oskolki
— Stop tykkönään, en tilkkaakaan enää juo tästä lähtien! Ei, vaikka mikä! On jo aika tulla järkiinsä. Työtä täytyy tehdä lujasti ja ahertaa. Jos kerran palkkaa himoitset, niin tee työtä rehellisesti, uutterasti ja omantunnon mukaisesti lepoa ja untakin halveksien. Renttuileminen pois! Ilmaiseksi olet rahoja ansainnut, vaan se ei ole hyvin, ei totisesti ole hyvin…
Oba lutše
Оба лучше
1885 · Oskolki
— Poiketkaa välttämättömästi, rakkaat lapset, paroonitar Schöpplingin (kahdella "p":llä) luo, — toisti anoppini kymmenennen kerran, saattaessaan minua ja nuorta vaimoani vaunuihin. — Paroonitar on äitini vanha ystävä. Käykää myöskin kenraalin rouva Sherebtshikowin luona. Hän voisi pahastua, ellette tekisi visiittiä.
Nevesta
Невеста
1903 · Žurnal dlja vseh
Kello oli jo kymmenen illalla, ja taivaalla puutarhan kohdalla loisti täysikuu. Šuminien talossa päättyi juuri iltajumalanpalvelus, jonka Marfa Mihailovna, isoäiti, oli tilannut, ja nyt Nadja — hän oli tullut hetkiseksi puutarhaan — saattoi nähdä, kuinka salissa katettiin illallispöytää ja kuinka mummi hääräsi yllään upea silkkipuku;
V Moskve na Trubnoi Ploštšadi
В Москве на Трубной площади
1883 · Budilnik
Rozhestvenskin luostarin lähellä on pienehkö aukio, jota nimitetään Torvitoriksi tahi lyhyesti Torveksi. Sunnuntaisin siellä käydään kauppaa. Sadat turkit, lievetakit, karvalakit ja sylinterit vilahtelevat ja häärivät kuin ravut vasussa. Kuuluu kevättä muistuttavaa moniäänistä lintujen laulua.
U predvoditelši
У предводительши
1885 · Oskolki
Joka vuosi helmikuun ensimmäisenä päivänä, pyhän marttyyrin Trifonan päivänä, on manalle menneen piirikunnanjohtaja Trifon Lvovitš Zavzjatovin lesken maatilalla tavallista enemmän liikettä.
Drama
Драма
1887 · Oskolki
Pavel Vasilitsh, eräs nainen tahtoo tavata teitä, — ilmotti Luka, — Hän on odottanut jo kokonaisen tunnin...
Pavel Vasilitsh oli juuri syönyt aamiaista. Kuultuaan, että muuan nainen odottaa häntä, hän rypisti naamaansa ja sanoi:
— Menköön hiiteen! Sano, että en jouda.
Tšornyi monah
Чёрный монах
1894 · Artist
Tiedemies Andrei Vasiljitš Kovrin tunsi itsensä väsyneeksi, hermotkin olivat joutuneet epäkuntoon. Hän ei ruvennut hoitamaan itseään, mutta ohimennen, viinipullon ääressä, puhui asiasta ystävälleen lääkärille, ja tämä neuvoi häntä viettämään kevään ja kesän maalla.
Na melnitse
На мельнице
1886 · Peterburgskaja gazeta
Mylläri Aleksei Birjukov, roteva, tanakka keski-ikäinen mies, vartaloltaan ja kasvoiltaan niitä puisevia, paksunahkaisia ja raskaasti astuvia merimiehiä muistuttava, joita lapset näkevät unissaan Jules Vernen kirjoja luettuaan, istui tupansa kynnyksellä ja imeksi laiskasti sammunutta piippuaan.